tag:blogger.com,1999:blog-2562836295561122184.post1924202602354832876..comments2024-02-20T08:04:07.507+02:00Comments on Mifonkien matkassa: Fantasian sanastostaJ.S. Meresmaahttp://www.blogger.com/profile/00661986617357694367noreply@blogger.comBlogger9125tag:blogger.com,1999:blog-2562836295561122184.post-31466370734238478622014-03-11T08:07:22.469+02:002014-03-11T08:07:22.469+02:00"Historiallisessa saa muutenkin miettiä mikä ..."Historiallisessa saa muutenkin miettiä mikä on juuri oikea määrä aikakauden sanastoa: kielen pitää olla uskottavasti aikakauden mukaista ja luoda oikeaa tunnelmaa ja rytmiä, mutta jos se on liian vanhanaikaista, sen lukeminen alkaa tuntua hankalalta nykylukijasta."<br /><br />Juuri näin! <br /><br />Muovi on muuten yksi näistä uudissanoista, joiden kanssa saa pähkäillä. Jo 1800-luvun lopulla on keksitty ja kehitetty erilaisia muovimateriaaleja, ja 1900-luvun alussa tuli bakeliitti. "Muovi" on sanana tullut käyttöön vasta 1950-luvun huitteilla. Sitä ennen muovituotteita kutsuttiin kaiketi plastiikiksi.<br /><br />Jos kirjoittaisi suljettuun maailmaan sijoittuvan fantasiatarinan, jossa muovi on keksitty ja laajalti käytössä, sille joutui todennäköisesti keksimään aivan oman terminsä.J.S. Meresmaahttps://www.blogger.com/profile/00661986617357694367noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2562836295561122184.post-38105519400349004052014-03-10T11:00:59.466+02:002014-03-10T11:00:59.466+02:00Reagointi on oikeasti niiiiin vaikea juttu. Kirjoi...Reagointi on oikeasti niiiiin vaikea juttu. Kirjoitan historiallista joten ei sitä sielläkään saisi luullakseni olla (voisin tietysti selvittää koska sana on tullut suomen kieleen, mutta en usko että se romaanini aikaan oli vielä yleiskieltä... tosin hahmoni puhuvat oikeasti lähinnä ruotsia ja saksaa eivätkä suomea, vaikka minä kirjoitankin suomeksi, mutta silti tuntuu väärältä käyttää sanoja jotka eivät suomeksi sovi siihen aikaan). Mutta mitä ne hahmot sitten tekevät kun eivät reagoi? Ah, joutuu näkemään vaivaa, on se niin väärin!<br /><br />Historiallisessa saa muutenkin miettiä mikä on juuri oikea määrä aikakauden sanastoa: kielen pitää olla uskottavasti aikakauden mukaista ja luoda oikeaa tunnelmaa ja rytmiä, mutta jos se on liian vanhanaikaista, sen lukeminen alkaa tuntua hankalalta nykylukijasta. Sanoja pitää miettiä: telefooni ja elektrisiteetti tuntuisivat useimmissa tekstilajeissa teennäisiltä, vaikka niitä sanoja kuinka olisikin käytetty siinä vaiheessa noista uudenuutukaisista ilmiöistä. Ja sain palautetta siitä ettei eräs nuori neitini saisi puhua "hyvännäköisistä" miehistä vaikka olisi luonteeltaan kuinka teinityttö tahansa. :-)Malnahttp://kultainenmalja.blogspot.finoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2562836295561122184.post-67211538568622195752014-03-09T08:50:03.192+02:002014-03-09T08:50:03.192+02:00Näinhän se on, että kielen on oltava sellaista, mi...Näinhän se on, että kielen on oltava sellaista, minkä lukijatkin ymmärtävät. Muuten menee hyvä tarina hukkaan. ;)<br /><br />Fiktiossa ovat muutenkin ihmeellisiä ne keinot, joilla teksti saadaan <i>vaikuttamaan</i> johon aikakauteen tai paikkaan kuuluvaksi. Joskus kyse on aika pienistä nyansseista.<br /><br />Paleofiktio on siitä jännä lajityyppi, että se on hyvin lähellä fantasiaa, mutta lukijalla saattaa olla suuremmat odotukset tarinan realistisuudesta. Nykykirjallisuus kirjoitetaan kuitenkin tämän päivän antimista, joten voi esimerkiksi miettiä, onko mahdollista kirjoittaa henkilöhahmo, joka olisi mahdollisimman aito esitys esi-isästämme ja silti tunnistettava ja mielenkiintoinen nykyihmisen näkökulmasta.<br /><br />J.S. Meresmaahttps://www.blogger.com/profile/00661986617357694367noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2562836295561122184.post-22981887733734970532014-03-08T09:22:15.525+02:002014-03-08T09:22:15.525+02:00Myrsky ja mylväys tosiaan! Kun sitten löytää sen o...Myrsky ja mylväys tosiaan! Kun sitten löytää sen oikean kirosanan hahmonsa suuhun, ai että kun tekee hyvää. ;)<br /><br />Olen varmasti käyttänyt reagointia Mifongeissa. On vain päästävä sen yli, hah!<br /><br />Pidän suomessa siitä, että sanoja yhdistelemällä voi luoda hyvin tarkankin kuvauksen esineestä, eläimestä tai asiasta, mutta silti se kuulostaa korvaan sanalta, joka luontuu käyttöön. Yhdyssanat, mikä rikkaus!J.S. Meresmaahttps://www.blogger.com/profile/00661986617357694367noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2562836295561122184.post-20668854794375856422014-03-08T09:16:37.666+02:002014-03-08T09:16:37.666+02:00Kielemme on yhtä kuin mielemme, niin se vain on! K...Kielemme on yhtä kuin mielemme, niin se vain on! Kieli on ajattelun väline ja vaikuttaa hyvin merkittävästi siihen, miten heijastumme ympäristöön. Olen esimerkiksi huomannut olevani piirun verran erilainen englanniksi toimiessani kuin suomeksi toimiessani.<br /><br />Englannin valtakielen asema näkyy hirveän monessa asiassa. Ei sitä välttämättä edes huomaa, jos pienestä pitäen käyttää paljon englantia, millä tavalla se vaikuttaa käyttämäänsä suomeen -- tai siihen miten suhtautuu äidinkieleensä.<br /><br />Kielten hienouksia ja nyansseja on kiva miettiä!J.S. Meresmaahttps://www.blogger.com/profile/00661986617357694367noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2562836295561122184.post-32195958002087615622014-03-07T18:53:23.916+02:002014-03-07T18:53:23.916+02:00Kappas, vanha bloggeri-tilini kummittelee. Uusiksi...Kappas, vanha bloggeri-tilini kummittelee. Uusiksi meni tämä postaus:<br /><br />Mulla oli patenttiratkaisuna paleofiktiota kirjoittaessa tehdä ikäänkuin käännöstä nykykielelle - eli asiat paikallaan ja niiden nimitykset nykyaikaisen kielen läpi suodatettuna. Joitakin ilmaisuja oli pakko sietää. 4000 vuoden takaista kieltä, jota on alettu kirjoittaa vasta 3000 ja risat vuotta myöhemmin ei kannattaisi tosin sellaisenaan kirjoittaa vaikka pystyisikin, sillä lukijat olisivat harvassa. <br /><br />Tietenkin noudatin asioiden logiikkaa ja pyrin käyttämään kieltä, jonka termit eivät olisi ristiriidassa muinaisten ihmisten kokemusmaailman kanssa. En siis, jos ihan tolkuissani olin, käyttänyt elektrisiteettiä, hyrysysyä, hengentiedettä tahi muita nykyajan kotkotussanoja.Samulihttps://sites.google.com/site/samuliantila/homenoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2562836295561122184.post-40409188591743606992014-03-07T18:50:12.672+02:002014-03-07T18:50:12.672+02:00Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.-S-https://www.blogger.com/profile/02508235287972158781noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2562836295561122184.post-54405707444182613592014-03-07T12:10:37.807+02:002014-03-07T12:10:37.807+02:00Välttelen itse keskiaikafantasiaa kirjoittaessani ...Välttelen itse keskiaikafantasiaa kirjoittaessani moderneja sanoja visusti. Ilmapiiri ei voi sähköistyä, eivätkä hahmoni käy haukkaamassa happea. He eivät saa ideoita eivätkä reagoi. (Toivottavasti; en ole kyllä käynyt tekstejä läpi sillä silmällä!) Muuten suosin suhteellisen konstailematonta kieltä, enkä hakemalla hae ajanmukaista tai pseudoajanmukaista sanaa, jos yksinkertaisempi on tarjolla. Mieluummin ”panssaripaita” kuin ”hauberkki”. Toisaalta voisin ajatella, että jokin tuollainen nykylukijalle vieraampi termi voisi luoda hyvää ajankuvaa ja tunnelmaa, jos niitä ei liikaa viljele.<br /><br />”Antikvariaatti” muuten yllätti ensi alkuun Mifongin perintöä lukiessa, mutta nopeasti siihen tottui. Ehkä yllättävämpää olikin käsitteen esiintyminen sinänsä kuin sana. Kun siitä pääsi yli, se asettui luontevaksi osaksi maailmaa.<br /><br />Kirosanat ovat sitten perkeleellisen vaikeita. Minun tekstieni maailmassa kun ei uskota helvettiin eikä moni edes paholaiseen, ainakaan millään täkäläisellä nimellä, jää paljon valinnanvaraa pois. Vittua kokeilin kerran, mutta esilukijani nousivat yhtenä naisena sitä vastaan. Myrsky ja mylväys!Aleksi Stenberghttps://www.blogger.com/profile/08055077719924978804noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2562836295561122184.post-41973470601624050162014-03-07T11:00:41.762+02:002014-03-07T11:00:41.762+02:00Kirjoitan lähinnä fan fictionia (toki joskus jotai...Kirjoitan lähinnä fan fictionia (toki joskus jotain muutakin), mutta sitä kirjoittaessa olen joutunut paljonkin pohtimaan sopivaa sanastoa. Alkuperäisteokset (minun tapauksessani pelit) ovat pääasiassa englanninkielisiä, joten vähintäänkin olen joutunut niiden sanastoa kääntämään suomeksi... ajoittain myös sanastoa, jota ei välttämättä ole pelin ulkopuolisessa kielessä edes olemassa. Osan olen toki ottanut suoraan englannista, jos sana on ollut sellainen, että se minun kielikorvani mukaan sopii kääntämättäkin suomen kielen sekaan.<br /><br />Kirosanat ovat yksi paljon pohdituttanut asia. Kirjoitan siis pääasiassa fantasiapeleistä, joissa ei juurikaan kiroilla. Joskus kuitenkin tarina vaatii kirosanojenkin käyttöä (vai vaatiiko, tästäkin kai voi olla montaa mieltä). Tästä on seurannut pohdintaa, mitä olemassa olevia kirosanoja voi käyttää ja mitkä eivät kyseiseen maailmaan istu. Vai onko parempi keksiä kokonaan uudet? Tällä hetkellä olen mennyt kompromissiratkaisulla. Olen ottanut käyttöön voimasanoja, jotka eivät ole liian uskonnollisesti värittyneitä, ja oheen lisännyt omia, jotka olen jollain tapaa juontanut alkuperäisestä maailmasta.<br /><br />Itse pidän siitä, että kirjailijat kehittelevät myös omaa sanastoa. Tämä on varmaan aika kulunut esimerkki jo, mutta Rowlingin sanasto on minun mieleeni ja samoin Kaparin käännökset. Myös jossain suomalaisissa fantasiakirjoissa olen törmännyt toimiviin ilmaisuihin, mutta luonnollisesti tältä istumalta ei tule mieleen yhtään esimerkkiä.<br /><br />Pakko vielä lisätä, että tulen aina hyvälle tuulelle, kun joku puolustaa suomen kielen ilmaisuvoimaa ja -mahdollisuuksia. Aivan liian usein kuulee englannin ylistystä suomen kustannuksella, vaikkei tällaista vertailua edes pitäisi aloittaa. Jokainen kieli on ilmaisuvoimainen, jos sitä osaa käyttää.Afenihttps://www.blogger.com/profile/15165654376776923545noreply@blogger.com