9.12.2018

Pieni fiktionkirjoittajan joulukalenteri, luukku 9

Alkusanat:

Tämän joulukalenterin saa ottaa juuri niin kevyesti tai vakavissaan kuin tahtoo. Tehtäviä ja harjoituksia sopii vapaasti soveltaa ja hyödyntää niin inspiraationa, haasteena kuin lämmittelyharjoituksena. Niiden pohjalta voi kehittää tarinan tai maustaa sillä jotakin toista. Tai vaikka kokeilla editointivaiheessa: tyyli on vapaa!

Harjoitukset ovat oman kirjoittamisen ohessa itse keksimiäni ja painottuvat vahvasti spefistisiin lähtökohtiin, olenhan fantasiakirjailija. Koostan kalenterin tehtävät lopuksi vielä yhdeksi kokonaisuudeksi, josta ne on helppo myöhemmin poimia omaan käyttöön.


***


Luukku 9.


Eläimellistä menoa

Eläimistä pitävänä ihmisenä koen, että maailma ei ole kummoinen ilman eläinten läsnäoloa. Tämä pätee usein myös tarinoihin. Useammin kuin kerran olen katsonut elokuvan ja miettinyt jälkikäteen, miksi sen luoma maailma, sen näyttämä miljöö, tuntui jotenkin... tyhjältä? Ontolta? Ja sitten olen tajunnut, ettei yhden yhdessä kohtauksessa ollut eläintä. Ei kissaa, lintua tai kärpästä. Elokuvan ihmiset elivät maailmassa, jossa ei ollut eläimiä.

Kirjoita siis kohtaukseen eläin!

Älä välttämättä tyydy ensimmäiseen mieleen juolahtavaan, esimerkiksi koiraan tai kissaan. Entäpä jos se olisikin hyönteinen? Tai jotain eksoottisempaa, kuten karkuteillä oleva papukaija tai alpakka? Ja tietenkin on aina ihana fantasiaeläintenkin mahdollisuus: Miten olisi yksisarvinen tai jokin oma keksimäsi laji?

Eläin voi toimia tarinassa monessa roolissa. Seuralaisena, kumppanina, lemmikkinä, vertauskuvana, päähenkilön tunteiden peilinä, todellisen luonteen paljastavana... miksei kertojanakin.

Pidä hauskaa!

***


Aiemmin julkaistu:


Luukku 1. Ideaverryttely
Luukku 2. Törmäyttäminen ja genre
Luukku 3. Ankkuri
Luukku 4. Sanavaraston tuuletus
Luukku 5. Sää tunnelman luojana
Luukku 6. Aistit esiin
Luukku 7. Valot pois!
Luukku 8. Tukeudu kuvaan

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti