Sanahirviö "prokrastinaatio" aukeaa paremmin suomeksi: vitkastelu, lykkääminen, viivyttely, kuhnailu, aikailu, välttely, vetkuttelu.
Se on kaikkien isien äiti: kun pitäISI alkaa, kun täytyISI tehdä.
Tuttu toveri, kerrassaan. Kenties sinullekin?
Pitkään olen pitänyt prokrastinaatiota vihollisena, asiana, joka seisoo minun ja työn valmiiksi saamisen välissä. Kun tässä eräänä iltana olin sitten listannut mitä kaikkea olisi pitkän viikonlopun aikana saatava tehtyä, ja löysin itseni kuitenkin tekemästä Jotain Aivan Muuta, aloin miettiä, että ehkä vetkuttelullakin on paikkansa. Se nimittäin on ollut pontimena ja voimalähteenä noin 90 %:lle kaikista kotitöistä, joita teen -- puhumattakaan lukemattomista muista "pikkujutuista", kuten ruuanlaitosta, laskujen maksamisesta, sähköpostien kirjoittamisesta ja vähemmän tärkeiden projektien eteenpäin saattamisesta.
Se voi olla myös ensiloikka aivan uudenlaisen tekemisen pariin. Se Jokin Aivan Muu, mitä aloin sijaistoimintona tehdä, oli nimittäin huopamaskottien neulottaminen. En ole mikään käsityöihminen -- saati ihme -- mutta tämä osoittautui rentouttavaksi, helpoksi ja palkitsevaksi ajanviettotavaksi. En ole koskaan ennen tällaisia tehnyt, mutta yhdessä illassa valmistui sekä marsu että pöllö.
Pro vetkuttelu!
![]() |
| Huopaöttiäisiä. (c) J.S. Meresmaa |
Koettakaapa arvata, mitä minun olisi pitänyt tehdä sen sijaan, että kirjoitin tämän blogipostauksen?
Mitä hyödyllistä sinä olet tehnyt vitkastellessasi?
