25.5.2014

Häiritsevää, mutta miksi? (Ajatuksia prostituutiosta)

Katselin Yle Areenalta BBC:n dokumentin "Billie Porter: Hyvä paha prostituutio" ja jäin miettimään, mikä siinä minua häiritsi -- ja häiritsee yhä.

Kuulun sukupolveen, jolle seksistä puhuminen ei tuota ongelmia ja jonka mielestä avoimuus on pohjimmiltaan hyvä asia. Mielestäni jokaisella on oikeus määrätä omasta kehostaan. Seksityöläisyydessä ei ole mitään vikaa tai hävettävää, jos sen on vapaasti omasta tahdostaan valinnut. Tämän ajattelutavan jakavaa sukupolvea dokumentissa lähinnä käsitelläänkin. Ja silti, kun kuuntelin nuorten brittimiesten huolettomia ajatuksia seksin ostamisen kätevyydestä ja tutustuin prahalaisen korkean tason herrasmiesklubin toimintaan, jokin aiheutti epämukavan olon. Etenkin kohta, jossa mies surkutteli, ettei tyttöystävältä valitettavasti voi vaatia "pornotähtikäsittelyä" joka ilta, aiheutti suorastaan pahoinvointia.

En keksi muuta syytä kuin esineellistämisen. Jonkin tiedostamattoman perimmäisen ajatuksen siitä, että nainen on kuin onkin tehty tyydyttämään miehen tarpeita.

Ei ole. Tulen äärettömän surulliseksi, kun huomaan uudelleen ja uudelleen sen, että naisen ajatellaan olevan vähemmän kuin ihminen, vähemmän kuin toinen elävä, tasavertainen olento.

Viime kädessä kyse on kunnioituksesta. Vaikka olen tietääkseni hetero, en silti katso jokaista vastaantulevaa miestä seksilasit silmillä, arvioi heidän ihmisarvoaan viehättävyyden perusteella tai pohdi, saisiko heiltä. Enkä kyllä tahtoisi uskoa, että jokainen mies katsoo naista näin yksioikoisesti. Mutta ilmeisesti osa katsoo, kenties jopa tietämättään. Naisen perimmäinen arvo tuntuu edelleen olevan kauneudessa -- siinä miten paljon he pystyvät miestä miellyttämään ruumiillaan.

Kauneudessa itsessään ei ole mitään väärää, sillä ei siitä nauttiminen ole välttämättä seksuaalista tai alistavaa. Mutta jos vain kaunis nainen on minkään arvoinen, ollaan pahasti hukassa.

Sivuraiteelta takaisin keskiraiteelle: dokumenttia katsoessani en voinut olla miettimättä, onko pornoteollisuus vääristänyt miesten käsitystä seksistä ja läheisyydestä ja siitä, mitä rakastelu merkitsee. Seksi ja rakastelu ovat toki eri asioita, mutta joskus tulee tunne, että ihmiset odottavat seksiltä sitä mitä vain rakastelulta voi saada.

En nimittäin usko, että todellista yhteyden ja yhtymisen tunnetta voi syntyä ilman keskinäistä kunnioitusta. Jos mies ei pidä naista muuna kuin omaa kättään miellyttävämpänä tyydytysvälineenä, rakastelusta tuskin voidaan puhua.

***

Onko seksi kaupankäyntivälineenä siis pahasta?

Ei varmastikaan yksinomaan. En suoraan sanottuna tiedä. Jos joku haluaa itseään myydä ja on tyytyväinen valintaansa, ei se ole minulta pois. Kuten sanoin, jokaisella tulee olla valinnanvapaus. Asiat harvoin ovat mustavalkoisia. Itsekin huomaan olevani asiasta montaa mieltä (niin seksin, prostituution, pornon kuin sukupuolten välisen tasa-arvon suhteen).

Mieleen kuitenkin jää jäytämään, että mitä enemmän seksi toisen ihmisen kanssa koetaan omana perusoikeutena ja asiana, joka on helposti hoidettavissa pois alta rahatukkua vilauttamalla, jotain herkkää, merkityksellistä ja ainutlaatuista menetetään. Unohtuu vastavuoroinen, perusluonteeltaan vastikkeeton läheisyys ja jakaminen.

Unohtuu se toinen ihminen.

Minkälaisia ajatuksia teillä on tästä asiasta?

51 kommenttia:

  1. The Invisible Men -projekti tulee nykyään aina ensimmäisenä mieleen, kun puhutaan prostituutiosta: http://the-invisible-men.tumblr.com/ Siinäpä esineellistämistä kerrakseen. :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huhhuh. Noita lukiessa tuli mieleen useampaankin kertaan, että mahtoivatkohan prostituoidut myydä ruumistaan ihan vapaasta tahdostaan. :(

      Poista
  2. Prostituutio on vittumainen asia, koska siihen on vaikea ottaa neutraalia kantaa. Maailman vanhin ammatti, joka on ja joka tulee aina olemaan. Kivuttomin vaihtoehto olisi tehdä siitä säänneltyä ja veronalaista työtä omine sopimusehtoineen. Tällä saataisiin vähennettyä prostituutioon liittyvä ihmiskauppa ja rikollisuus olemattomiin (joka länsimaissa on jo käytännössä olematonta), mitä ei kuitenkaan Suomessa tajuta, koska ovatpahan jotku viisaat katsoneet prostituution kieltämisen olevan erinomainen vaihtoehto.

    Prostituutio on välttämätön asia yhteiskuntarauhan kannalta, koska mikään ei olle yhtä vaarallista kuin syrjäytynyt ja seksiä saamaton mies. Syrjäytynytkin, mutta tyydytetty mies muuttuu huomattavasti passiivisemmaksi eikä ole näin ollen enää riskitekijä. Vaikken ole syrjäytynyt, voin tässä puhua omastakin kokemuksesta, koska saamattomana miehenä poden kroonista ja ankaraa vitutusta (pun intended). Vitutus on oikeastaan aika lievä sana kuvaamaan sitä vihaa, jota tämä tilanne aiheuttaa. Prostituutio ei tosin minun kohdallani paljoakaan helpotusta soisi, koska siitä puuttuvat parisuhteen tunteet ja läheisyys. Tosin parisuhde suomalaisnaiseen vaikuttaa sellaiselta alfamiehille varatulta utopialta, että ymmärrän niitä, jotka rahtaavat tänne Thaimaasta naisen. Kun itse vähään tyytyvänä kaverina saisin kiltin ja vähään tyytyvän thaikkunaisen, niin mikäs sen parempaa.

    Tuosta esineellistämisestä tuli mieleen se hassu juttu, että naisilla on taipumusta pukeutua näyttävästi ja/tai paljastavasti. Kuitenkaan tissivakoaan esittelevää naista ei saisi katsoa, koska tällainen on epäkohteliasta. Ei sitten kannattaisi pukeutua vähemmän paljastavasti? Se, että miehet katsovat naisia tietyllä tavalla, ei kuitenkaan tarkoita, etteivät miehet ajattelisi heistä muuta. Kyse on primitiivireaktiosta, jolle mies ei voi mitään ellei ole aseksuaali tai homo. Nuo dokumentissa esiintyneet brittiläistollot ovat vain ÄO-kuvaajan vasenta puolta edustavia barbaareja, jotka eivät ajattelukyvyssään kykene parempaan ja haikailevat siksi "pornonäyttelijöiden suorituksista". Heidän älykkyysluokkaansa edustavat naiset eivät toisaalta kykene sen parempaan ajattelussaan, jossa mies on itselle hankittava elatuskone. Vai miksi muuten naiset yleisesti ottaen naivat itseään rikkaampia ja ylempänä olevia miehiä? Rakkaudestako? Joo, aivan takuulla.

    Ja esineellistämisestä biologian kannalta: nainen on lisääntymisen kannalta ihmiskunnan pullonkaula. Jokainen kuollut nainen tietää aukkoa yhteisön jatkuvuudelle, koska nainen on se, joka tuo lapsen maailmaan. Mies on se, joka vain siittää ja voi tehdä sen vaikka kaikille naisille. Mies on siis lähtökohtaisesti kulutustavaraa, uhrattavissa. Tätä kulutustavaraa on sitten läpi historian uhrattu sodissa ja kaikkialla missä on ollut todellisia vaaroja. "Naiset ja lapset ensin" -sanonta ei siis ole tyhjästä keksittyä patriarkaalista paternalismia vaan tosiasiaväittämä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sallinet omatkin mahdolliset kärjistykseni. ;)

      Minusta meidän pitäisi pyrkiä maailmaan, jossa tasa-arvo oikeasti toteutuu. Tämä edellyttää sitä, että lopetettaisiin tämä hölmö mies- ja naissukupuolen yleistysten esittäminen totuuksina. Joo-o, miehet ja naiset ovat biologisesti erilaisia, mutta jos yhteiskunta ei asettaisi niin kovia normeja kuin nyt (tyttöjen juttujen ja poikien juttujen värikoodauksesta alkaen), olisimme kaikki paljon onnellisempia. Näin väitän.

      Yksilöiden väliset erot ovat nimittäin SUURIA. Minusta on loukkaavaa yleistää mies primitiivireaktioidensa varassa tahdottomasti eläväksi olennoksi, jolle naisen saaminen on suurin toive elämässä. Ei ole kyse sukupuolista, on kyse ihmisistä.

      Mitä yritin kirjoituksellani hakea, on se, että jos on ihminen toiselle, se toinenkin saattaa olla ihminen vastaan. Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan. Jos minä olen jollekin miehelle pelkkä vittu ja vihan kohde, jokainen voi varmaan kuvitella, ettei ymmärrystä saati ystävyyttä paljon heru.

      Kaikki, aivan kaikki lähtee toisen KUNNIOITTAMISESTA.

      Olen hieman eri mieltä esittämästäsi väitteestä, että länsimaissa ihmiskauppa olisi saatu kitkettyä olemattomiin. Ei se ole. Suomestakin löytyy orjia, niin ravintola-alalta kuin prostituution puolelta.

      (Jouduin kirjoittamaan kommenttini pikaisesti, joten palaan myöhemmin tarkentamaan joitain kohtia.)

      Poista
    2. Tasa-arvon käsite on oksymoroni, koska ihmiset ovat lähtökohtaisesti eriarvoisia. Niin yksilöinä kuin sukupuolinakin. Kuten sanoin, biologiselta kannalta naissukupuoli on arvokkaampi, koska he ovat lisääntymisen kannalta kriittinen piste. Kuitenkin on onni, ettemme ole enää apinoita, vaan kulttuurieliöitä, mikä tasoittaa biologiasta johtuvia eroja huomattavasti. Mutta siinäkin on rajansa, mihin asti eroja voidaan tai on mielekästä häivyttää. Pojat ja tytöt eivät leiki omia leikkejään, koska normit pakottavat, vaan koska veri vetää. Nykydiskurssia hallitsee näkemys haitallisista normeista, joita täytyy loputtomasti kaataa. Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa maskuliinisuudesta on tullut kirosana ja sen kaikki positiiviset muodot ovat kadonneet. Jäljellä on vain aggressiivista öykkärimachoilua, jota vanhan ajan herrasmieskoodistossa olisi pidetty raakalaismaisena.

      En tietenkään vastusta sitä, että yksilöt saavat olla mitä ovat. Mutta onko tälle ollut länsimaissa enää aikoihin mitään todellista estettä? Esteitähän on aina, mutta viitattaessa normeihin annetaan ymmärtää, että kyseessä olisi järjestelmällinen aivopesu. Ketä normit olisivat enää viiteenkymmeneen vuoteen estäneet toteuttamasta itseään? Varsinkin feministit keksivät ilmasta koko ajan uusia raja-aitoja ja "ahtaita sukupuolikäsityksiä" kaadettaviksi vain huomatakseen, ettei heidän kastroimansa feminiininen mies enää olekaan kiihottava. Ja sitten vielä valitetaan, ettei kunnon miehiä löydy mistään, kun ainoat jäljellä olevat ovat joko nynnyjä tai öykkäreitä (jep jep, kärjistyslinjalla mennään :p).

      Yksilöiden väliset erot ovat suuria, mutta: ihminen->kulttuuri->sukupuoli->yksilö. Yksilöllisyys on haurain osa ihmistä ja helposti manipuloitavissa joksikin muuksi. Jokapäiväisessä elämässä kohdattuna ihmiset ovat toki ensisijaisesti yksilöitä, mutta suuresssa mittakaavassa eivät koskaan. Siksi voi hyvllä syyllä puhua miesten primitiivisistä tarpeista. Miesten ei toki tarvitse eikä pidä olla näiden orjina, mutta ei kannata aliarvoioda sitä kuinka suuri toive se naisen saaminen useimmille miehille on.

      Ja joo, en ole lainkaan eri mieltä siitä, etteikö toisen ihmisen kohtaamisen tulisi lähteä kunnioituksesta. Homma kusee vain siinä, ettei se riitä. Naiset, kun usein väittävät haluavansa kiltin ja mukavan miehen ja kuitenkin pätyvät nussimaan itsekeskeisiä renttuja. Haluan olla kunnioittava ja kiltti muille, en siksi että hyötyisin siitä, vaan siksi koska se on oikein. Kuitenkin nähdessäni tämän ristiriidan naisten puheiden ja tekojen välillä, en voi välttyä vihalta. Mitä jos alkaisin kohdella naisia kuin paskaa, kääntyisiköhän onneni? Ajatuskin tuntuu väärältä, mutta sellaiset miehet menestyvät. Naiset palkitsevat seksillä paskamaista käyttäytymistä, koska heidän primitiiviset vaistonsa kannustavat siihen. Ja nykymaailmassa tämä ei ole vain legitiimiä, vaan jopa kannustettavaaa emansipaatiota. Paradoksaalisesti olemme sivistyneessä kulttuurissa päätyneet tilanteeseen, jossa kannattaa elää kivkikautisten vaistojensa varassa.

      Mjoo, ei toki ole kaikkea ihmiskauppaa kitketty. Verrattuna tosin esimerkiksi muuhun maailmaan keskimäärin, on se käytännössä olematonta. Ja meilläkin sitä harjoittavat vain maahanmuuttajat keskenään, joten tämäkin ongelma olisi ratkaistavissa heittämällä nämä rikolliset pellolle.

      Poista
    3. "Naiset, kun usein väittävät haluavansa kiltin ja mukavan miehen ja kuitenkin pätyvät nussimaan itsekeskeisiä renttuja."

      Yleistäminen ei yleensä (pun intended) kannata. Jotkut naiset, joo, mutta eivät kaikki naiset. Jos ajattelee, että naiset ovat jokin homogeeninen ryhmä, joutuu heti alussa hakoteille. Usein mietin, mistä tämä "naiset rakastuvat renttuihin" -käsitys johtuu. Sen tiedän, että terve itsevarmuus on viehättävää, koska se viestii yksilön arvostavan itseään. Mutta omasta tuttavapiiristäni en tunne ketään, joka olisi rakastunut paskamaisesti käyttäytyvään ihmiseen, mieheen tai naiseen. Ihan oma lukunsa ovat he, joilla on ongelmia itsetuntonsa kanssa tai käsityksessä parisuhteista tms.

      "Pojat ja tytöt eivät leiki omia leikkejään, koska normit pakottavat, vaan koska veri vetää."

      Miten niin veri vetää? Itse leikin ihan samanlaisella innolla rosvoa ja poliisia, kiipeilin puissa, inhosin mekkoja, pidin enemmän poneista kuin barbeista. Autoillakin tuli paljon leikittyä. Ei biologia tällaisia asioita määrää, kyllä siihen vaikuttaa enemmän ympäristö. Jos poikalapsi ottaa käteensä pinkin nuken, miten vanhemmat reagoivat siihen, miten toiset lapset, miten hoitotädit ym.

      Netissä leviävä vihapuhe (inhoan muuten tuota sanaa) sukupuolten välillä on ihan suoraan perseestä. Todellisuus ei ole netti. Kun katsoo ihmisten pariutumista muutenkin kuin seiskapäiväälehtien tai laasastenkannattajablogeista, voi huomata mielenkiintoisia juttuja -- kuten naimisissa olevia miehiä, jotka eivät ole varakkaita tai komeita, tai kauniita naisia, jotka eivät saa.

      Voisin veikata, että naisviha on kierre, joka melko tehokkaasti estää naisen löytymistä. Ensimmäinen askel pois vihasta on ymmärtää, että naiset ovat erilaisia. He ovat yksilöitä, joista löytyy ihan kaikkea -- niin kuin miehistäkin. Ei ole "naiset sitä ja naiset tätä" vaan, "jotkin naiset".

      Poista
    4. Juu, yleistäminen ei kannata. Tarkoitinkin, että naiset keskimäärin. Keskimäärin naiset ovat - etenkin nykyisin - hypergaamisia eli naivat ylöspäin. Ja kun kasvava joukko naisia tavoittelee ja saakin hyviä miehiä, jää iso joukko ihan normaleja miehiä ilman. Paradoksaalisesti jää samalla korkean tason naisia ilman, koka heidän kriteerinsä ovat epäinhimillisen korkeat. Sitten taas niitä naisia, jotka ovat ikuisia nyrkkeilysäkkejä, on toki vähemmistö. Toisaalta tavallistenkin naisten parissa törmää siihen tarinaan, että lukioiästä kolmeenkymppiin asti on nussittu renttuja. Mutta biologisen kellon tikittäessä kunnon mies kelpaakin, koska vain tämä kykenee tuomaan elantoa pöytään.

      "Miten niin veri vetää? Itse leikin ihan samanlaisella innolla rosvoa ja poliisia, kiipeilin puissa, inhosin mekkoja, pidin enemmän poneista kuin barbeista."

      Puhuinkin siis sukupuolista keskimäärin. On selvää, että miehet ja naiset ovat keskimäärin erilaisia ja heillä on erilaiset kiinnostuksenkohteet. Ei ole sattumaa, että luonnontieteelliset alat ovat nykyäänkin miesten ja hoiva-alat naisten miehittämiä (pun intended). Siinä, että tyttö leikkii poikein leikkejä ja päinvastoin, ei tietenkään ole mitään väärin. Siinä mielessä nykypäivä on armeliaampi, ettei herkemmän tai feminiinisemmän pojan tarvitse teeskennellä kovaa tai tytön prinsessaleikeistä kiinnostunutta. Jotain oireellista onkin siinä, että päiväkodeissa voidaan katsella pahalla silmällä poikien sotaleikkejä tai muita maskuliinisiksi miellettyjä asioita.

      Noista kahdesta viimeisestä kappaleesta en ole sinänsä eri mieltä. Todellisuus ei onneksi ole netti, ja itsekin näen semmoisten putojen hiihtäjien paritutuvan, ettei omakaan tilanteeni ole lainkaan toivoton. Olen myös liikaa romantikko, että voisin kyynistyä täysin. Eikäminulle ole koskaan ollut vaikeuksia kohdata ihmisiä sellaisenaan, koska olen aina pyrkinyt tulemaan toimeen kaikkien kanssa, vaikka tiedän etten voi olla kaikkien kaveri.

      En ole misogynisti. Minussa on kyllä osa, jossa on paljon vihaa ja joka on ihmisvihamielinen. Mutta se ei ole onneksi kaikki mitä olen tai mikään määrittävä osa minua.

      Pahoittelen muuten, jos kommenttini ovat vaikuttaneet aggressiivisilta. Nettikommentointi ei vain ole kunnon keskustelua, enkä ole yrittänyt tässä mitään riitaa haastaa tai vittuilla. Eivätkä kommenttini ole mitenkään osoitettu blogiemännälle, lähinnä ne ovat olleet yleisellä tasolla avautumista, joka vain nyt sattui saamaan kimmokkeen blogitekstistä. Täältä tähän.

      Poista
  3. Tuosta tekstisi viimeisestä kappaleesta tuli mieleen vielä se, ettei miehelle ole olemassa vastikkeetonta läheisyyttä. Mies on se, joka kovilla henkisillä ja kenties fyysysilläkin ponnisteluille joutuu naisille osoittamaan kelpoisuutensa. Mies, joka ei näihin ponnistuksiin kykene tai jaksa, voi kiertää kaiken vain setelitukkua näyttämällä. Ja se on se syy, miksi prostituutiota yllipäätään on olemassa. Kummin päin vain, ei läheisyys taikka seksi miehelle vastikkeetta tule. Parisuuhteeseen pääseminenkään ei takaa vastikkeettomuutta: jos mies heikkeenekin, eikä enää kykene ylläpitämään kumppaniaan tai itseään, loppuu myös se läheisyys.

    Naiselle tulee kaikki ilmaiseksi. Ja jos ette usko, pistäkää kokeeksi profiili deittisaiteille. Keskiverroille naisille satelee enemmän treffitarjouksia kuin parhaimmille miehillekään.

    (Pieni disclaimer: ylläolevissa kommenteissa esitetyt näkemykset ovat kärjistettyjä, eivätkä ole Totuus eivätkä kata nyansseja. Ne kuitenkin sisältävät totuutta.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On ihan posketonta väittää, että naiselle kaikki tulee ilmaiseksi. Niin mikä kaikki? Pillu vai?

      Haluaisin muistuttaa, että ei siitä ole kovinkaan monta vuotta kun naisella ei ollut mitään päätösvaltaa asioihinsa tai että raiskaus avioliitossa oli ihan okei.

      Vastikkeeton läheisyys on siinä mielessä vähän vääristävä termi, että totta kai ihminen toivoo saavansa, kun antaa. (Tästäkin voisi poistaa sanat "mies" ja "nainen" ja korvata ihmisellä.) Vastavuoroisuus tulee siis siinä kyljessä, mutta paljon on tilanteita joissa tekee toiselle pyyteettömästi palveluksia, tarjoaa läheisyyttä, apua, seuraa ym.

      Profiili deittisaiteilla saa naisen ymmärtämään ainakin sen, että seksiin kyllä kelpaisi, mutta kelpaisiko sitten yhtään mihinkään muuhun? Ihme juttu, jos ei houkuttele tai jos en osaa pitää tätä "kaiken saamisena ilmaiseksi". :D

      Poista
    2. Niin, naiselle tulevat sekä seksi, että parisuhde ilmaiseksi. Varsinkin seksin saaminen on naiselle vaivatonta, parisuhteen eteen joutuu hieman panostamaan, mutta helposti sekin käy. Lyhyesti: mies esittää kelpoisuutensa, nainen valitsee. Ja nainen pyrkii valitsemaan korkeampitasoisen miehen. Siinä missä miehelle kelpaa lähes nainen kuin nainen (ei ole varaa valita, paitsi ehkä ylimmällä parilla prosentilla eli kuuluisuuksilla), nainen valikoi parhaat päältä. Nainen siis kyllä kelpaa, siitä ei ole oikeastaan koskaan kysymys. Toki on naisia, jotka eivät meinaa kelvata, mutta heitä kohden on vähintään kymmenen miestä, jotka eivät kelpaa. Kauniille blogiemännällekin, joka on kaiken lisäksi älykäs ja osaava nainen, löytyisi niin monta ottajaa, ettei moista ole edes säädyllistä ajatella.

      Ja naisten päätösvallasta: ensimmäisellä naisliikkeellä olikin oikeasti parannettavia asioita kuten äänioikeuden saaminen yms. Yli viiteenkymmeneen vuoteen ei naisilla kuitenkaan ole ollut mitään todellisia ongelmia, länsimaissa siis. Mitään palkkaeroa, lasikattoja tai ahtaita sukupuolirooleja ei ole. Naisista on päinvastoin tullut miehiin nähden täysin etuoikeutettu ryhmä, eikä vain seksuaalisen valtansa vuoksi. Ja mikä tässä eniten ärsyttää on se, ettei asioista puhuta niiden oikeilla nimillä. Vaikka naisilla on asiat hyvin, meillä vallitsee siitä huolimatta diskurssi siitä, kuinka huonosti asiat naisilla ovat ja kuinka miehet ovat sikoja ja jos heillä ongelmia onkin, ne ovat heidän omaa syytään.

      Minulle on kuitenkin olemassa kaksi sukupuolta, jotka ovat erilaisia ja joilla on eri roolit. Miehet käyvät armeijan ja tarvittaessa kuolevat taistelussa, koska näin on ja pitääkin olla. Miehet ovat maailman sivu tehneet raskaat ja vaaralliset hommat, koska miehet ovat olleet siihen naisia soveltuvampia. Miehet ovat maailman sivu luoneet tiedettä, keksintöjä, taidetta ja filosofiaa, jotta kaikilla olisi helpompaa. Ja takana on usein ollut se nainen, joka on motivoinut miestä tähän. Naiset ovat synnyttäneet, kasvattaneet ja kouluttanet lapsia. Ja onko tässä sinänsä mitään vikaa? kotiäitiys esimerkiksi, onko siinä jotakin vikaa? Se on mielestäni naisen luonnollinen rooli. Lapsi tarvitsee äitiään, joten sille on ollut hyvä syy miksi naiset ovat olleet usein työelämästä sivussa (en nyt toki ala väittämään, että naisilla olisi velvollisuus lapsia hankkia. Jos lapsia kuitenkin hankitaan, velvollisuuksia koittaa).

      Tuo raiskauksen mahdollisuus avioliitossa on kieltämättä ollut kummallinen seikka. Toisaalta en lainkaan niele joidenkin feministien väitettä, että koti olisi naiselle vaaarallisin paikka. Raiskaukset eivät koskaan ole olleet avioliitoissa yleisiä. Laissa on ollut todennäköisenä myös se ajatus, ettei miestä voida syyttää perusteettomasti raiskauksesta (mikä on melko tavallista nykyään, naiset voivat vapaaehtoisen seksin jälkeen tulla katumapäälle ja syyttää miestä raiskauksesta). Väkivaltaa ja raiskauksia parisuhteissa on, mutta se tuntuu kasautuvan tietyille naisille, jotka hakeutuvat suhteisiin paskapäiden kanssa. Parisuhdeväkivalta menee todennäköisesti Pareton lain mukaan, eli 80 % väkivallasta kasautuu 20 %:ille naisista.

      Poista
    3. Voi sinua Korppi on oikeus. Taidat olla mies? Kannattaa harkita ajatustenluvusta ihan ammattia, ennustajankykyjäkin sinulla tuntuu olevan. Miten muutenkaan voisit esittää päästäsi repimiä "faktoja" ylimaallisena totuutena? Haluaisin jotain lähdetietoja (muita kuin oman mahdollisen kokemuksen yleistys) esimerkiksi näistä väitteistä:

      -raiskaukset eivät koskaan ole olleet avioliitoissa yleisiä (raiskauksen suorittaa yleensä uhrille läheinen henkilö, kuten puoliso)
      -on nykyään yleistä, että miestä syytetään perusteettomasti raiskauksesta (koska sinähän tiedät, onko raiskaus oikeasti tapahtunut)
      -80 % väkivallasta kasautuu 20 %:ille naisista
      -naiselle tulevat sekä seksi, että parisuhde ilmaiseksi
      -miehelle kelpaa lähes nainen kuin nainen
      -yli 50 vuoden aikana länsimaisella naisella ei ole ollut ongelmia (niin, paitsi että synnytysikäisiä naisia syrjitään työelämässä, naiset saavat vähemmän palkkaa, naiset ovat korkeammalle koulutettuja kuin miehet mutta ovat huomattava vähemmistö esimiestehtävissä, he kokevat seksuaalista häirintää ja esineellistämistä, naisten seksuaalisuuteen liittyy kaksinaismoralismia jne) (ps tiesitkö, että näiden 50 vuoden aikana naiset ovat saaneet esim. oikeuden säilyttää sukunimensä avioliitossa? sitä ennen ei saanut)
      -naisista on tullut miehiin nähden täysin etuoikeutettu ryhmä, eikä vain seksuaalisen valtansa vuoksi (tarkentaisitko? minkä muun suhteen naiset hallitsevat planeettaa?)
      - [naisten mielestä] miehet ovat sikoja ja jos heillä ongelmia onkin, ne ovat heidän omaa syytään (Kukaan itseään kunnioittava nainen (varsinkaan feministi) ei pidä miehiä yhtenä massana, joka koostuu sioista, vaan ymmärtää yksilöllisyyden. Aito feministi ei ole miesvihaaja, vaan tasa-arvon kannattaja, joka puuttuu myös miehiä koskeviin ongelmiin kuten stereotypioihin. Jos ei ajattele niin, ei voi kutsua itseään feministiksi: yhtä hyvin voisi sanoa olevansa lihaa syövä vegaani.)

      Nämä kohdat herättivät hämmennystä:
      Mitään palkkaeroa, lasikattoja tai ahtaita sukupuolirooleja ei ole.
      ja
      Minulle on kuitenkin olemassa kaksi sukupuolta, jotka ovat erilaisia ja joilla on eri roolit.

      Oletko koskaan ajatellut, että miehet ovat tehneet menneisyydessä suurimman osan taiteesta ja keksinnöistä siksi, että naisilla ei ole ollut mahdollisuutta siihen. He ovat olleet kiinni kodissa, eikä heillä ole ollut esimerkiksi koulutusta. Mitä enemmän naisten oikeudet ovat lisääntyneet, sitä enemmän taitavia, älykkäitä ja luovia naisia on tullut esittämään taitojaan.

      Poista
    4. "Niin, naiselle tulevat sekä seksi, että parisuhde ilmaiseksi. Varsinkin seksin saaminen on naiselle vaivatonta, parisuhteen eteen joutuu hieman panostamaan, mutta helposti sekin käy. "

      Saanen olla eri mieltä? :) Näin naisena ja naisten kanssa paljon keskustelleena ei mielestäni voida sanoa, että seksi ja parisuhde tulevat naiselle ilmaiseksi. Pitkässä parisuhteessa on kaikenlaisia kausia, puolin ja toisin. Paljon on niitäkin naisia, jotka eivät saa mieheltään.

      Voi myös olla, että osalle naisista tunteet ovat niin vahvasti pelissä seksissäkin, ettei sellaista tee mieli jakaa kenen tahansa kanssa. Täytyy syntyä ensin tunneside. Harva haluaa tosiaan tuntea itsensä tavaraksi, hyödykkeeksi.

      Sukupuolten tiukasta roolituksesta en ole samaa mieltä, mutta tärkeintä on valinnanvapaus tässäkin. Jos joku haluaa pitää perinteiset roolit, niin fine, mutta kaikki eivät niissä viihdy tai niitä kaipaa. Eikä yhteiskuntaa tule rakentaa näiden roolien varaan.

      Minä en ole törmännyt sellaiseen ajatteluun, että naisilla on asiat huonosti ja että miehet ovat itse syypäitä omiin ongelmiinsa. Yhteiskunnassa on monenlaista pahoinvointia, eikä naisten auttaminen toisaalla vähennä miesten auttamista jossakin muualla. Miehillä itselläänkin on mahdollisuus toimia avunantajana. Jos esimerkiksi haluaa yleisestä asevelvollisuudesta eroon, eikö siihen juuri miehillä ole kaikista parhaimmat mahdollisuudet? Heitä on johtavissa ja päättävissä asemissa enemmän kuin naisia. Voiko siis olla niin, että jotkut miesasiamiehet keskittyvät vain purnaamaan feministien tempauksista eivätkä keskity ratkomaan miehiä koskevia epätasa-arvoisuuksia?

      Väitän, että yhteiskunnassa miehillä on edelleen keskimäärin enemmän valtaa kuin naisilla. Lasikattoja on ja seksismiä esiintyy. (Tästä minulla on myös ihan omakohtaisia kokemuksia.)

      Seksuaalinen valta on lopulta melko pieni alue, josta on tehty jostain käsittämättömästä syystä suurin ja tärkein ihmisen eloa mittaava asia. Seksi ei ole ihmisen perusoikeus. Sen sijaan jokaisella on oikeus oman vartalonsa koskemattomuuteen -- ja yleensä jokaisella on myös mahdollisuus itsetyydytykseen, jos sitä seksiä kaipaa.

      Haluan myös huomauttaa, että kyllä ne naiset ovat luoneet tiedettä, keksintöjä, taidetta ja niin edelleen. Epätasa-arvosta johtuen heillä ei kuitenkaan ole ollut samoja mahdollisuuksia kuin aikansa miehillä. http://www.women-inventors.com/

      "Raiskaukset eivät koskaan ole olleet avioliitoissa yleisiä."

      Mihin tämä väittämäsi perustuu?

      Poista
    5. Vastaus anonyymille kahdessa osassa:

      En repinyt mitään päästäni. Tuo raiskaus avioliitossa -väite ei esimerkiksi ole väärä. En kiistänyt, etteikö raiskauksia avioliitoissa olisi, vaan siihen että ne olisivat yleisiä, koska "koti on vaarallisin paikka naiselle". Todistustaakka tässä on nimenomaan heillä, jotka väittävät näin. Heidän väitteensä perustuu oletuksille, ei kunnon tutkimuksille tai rikostilastoille. Ja äh, näitä on vaikea sanoa ilman, että kuulostaa vähättelijältä. Parisuhdeväkivaltaa ja raiskauksia on, mutta ei ole osoitettu sen olevan yleistä. Miettikää nyt järkevästi: avioliitto on naiselle ollut läpi historian se turvasatama, jossa on ollut mahdollista kasvattaa lapsensa turvassa ja olla suojatussa asemassa. Raiskaukseen on aina suhtauduttu vakavana rikoksena, johon syyllistyneitä on rankaistu raskaimman mukaan (nykykäytänötä onkin tämän suhteen aivan liian lepsu). Ja mies, joka on naimisissa, saa seksiä eikä hänellä olisi mitään syytä raiskata naistaan. Ja joo, ei seksinpuute eikä mikään muukaan syy oikeuta raiskaukseen, älkää tuota niin tulkitko (Tuohon "koti on naiselle vaarallisin paikka" -myytiin voisin heittää omani: "koti on lapselle vaarallisin paikka", koska suurin osa surmatuista lapsista kuolee oman äidin käden kautta).
      Sitten muut:
      -On lukuisia tapauksia, joissa nainen on todistettavasti syyttänyt miestä perusteettomasti raiskauksesta. Ei tarvita nykyisin kuin naisen oma sana, ja mies on samn tien epäilyksen alainen ja maine mennyttä. Hyvä esimerkki on tapaus Julian Assagne.
      -"naiselle tulevat sekä seksi, että parisuhde ilmaiseksi". Tämä väitteen ymmärtäkkseni perustelin. Voit puuttua perusteluihini, jos väite on mielestäsi väärä (okei, ilmainen on kärjistetty ilmaus. Puhuin taas naisista keskimäärin ja ennen kaikkea suhteessa miehiin, joille nämä asiat vaativat ihan eri lailla satsausta).
      -"Miehille kelpaa nainen kuin nainen". Niin, vähän kärjistetty, mutta perusteltu näkemys.
      -Synnytysikäisiä naisia syrjitään työelämässä: työelämässä ei ole mitään näkymätöntä sortokoneistoa, jolla heitä järjestelmällisesti syrjittäisiin. Yhdestä seikasta voin muistuttaa: raskaaana olevia naisia toisinaaan irtisanotaan perusteettomasti. Tämä on ongelma, muttei käsittääkseni yleinen sellainen. Työelämästä kuitenkin ongelmia löytyy, eivätkä ne lähtökohtaisesti ole sukupuolittuneita, vaaan menevät sen mukaan mikä on työnantajalle edullisinta. Money talks.
      -Naiset eivät saa enemmän palkkaa, "naisen euro on 80 senttiä" -myytti on valetta. Samasta työstä maksetaan miehelle ja naiselle samaa palkkaa.
      -Naiset ovat yliedustettuina humanistisilla aloilla, kun taas miehet luonnontieteissä. Luonnontieteelliset alat vaativat aivokapasiteettia aivan eri tavalla ja siksi sen suorittaneet miehet miehet ovat halutumpia esimiehinä. Naiset eivät myöskään hakeudu vastuullisiin tehtäviin tai eismieheksi yht usein kuin miehet. Nyky-Suomessa ei ole enää mitään, mikä estäisi naista ryhtymästä esimieheksi. Saanene muistuttaa, että menestyvimmät liikeyritykset ovat miesten perustamia tai ostamia.
      -Naiset kokevat häirintää ja esineellistämistä, mikä on väärin ja olen siitä samaa mieltä. Asennekasvatuksesta kaikki lähtee, mutta kusipäisiä miehiä on ja tulee aina olemaaan (kusipäisillä miehillä käy kuitenkin aina flaksi). Kaikki miehet kokevat elämänsä aikana fyysistä ja henkistä väkivaltaa ja heidän oletetaan miehinä kestävän sen. Itsemurhista suurin osa kasautuu miehille.

      Poista
    6. Jatkoa edelliseen:

      -Naisen seksuaalisuuteen liittyy kaksinaismoralismia. No jaa, ainakin feministisessä diskurssissa ympäriinsä naiva huora on emansipoitunut sankari, kun taas häntäheikkimäinen mies on limainen pervo. Ja siihen on toisaalta syynsä, miksi jakorasioita pidetään huorina: naiset saavat seksiä vaivatta, eli jakelevat "resurssiaan" huolimattomasti. Miehelle, jokainen pantu nainen on saavutus. Avain, joka käy moneen lukkoon on yleisavain. Lukko, johon käy monta avainta on paska lukko :D (joo, aika tyhmää huumoria, mutta pieni totuuden häivähdys sieltäkin pilkottaa).
      -Naisten oikeus omaan sukunimeen. Jos tämä on ollut pahin konkreettinen epäkohta, olemme totisesti siunattuja.
      -Naisten etuoikeudet: ei asevelvollisuutta, pidempi keskimääräinen elinaika, poissaolo vaarallisista ja fyysisesti kuormittavista töistä, tiukassa paikasssa mies on se, joka uhrataan.
      -"Oikea feministi ei sanoisi noin". Jep jep, not a true scotsman.
      -"Oletko koskaan ajatellut, että miehet ovat tehneet menneisyydessä suurimman osan taiteesta ja keksinnöistä siksi, että naisilla ei ole ollut mahdollisuutta siihen". Noh noh, älkää nyt minua aivan tahvona pitäkö. Nykymaailmassa on enemmän valinnanvapautta ja tämä on hyvä asia. Kuitenkin, edelleen miehet hakeutuvat keskimäärin enemmän esimerkiksi luonnontieteellisile aloille, insinööreiksi, organisjoiksi yms. Niaset hakeutuvat taas enemmän hoiva-aloille ja opettajiksi. Tämä ei ole sattumaa, vaan kertoo miesten ja naisten erilaisista perusluonteista.

      Poista
    7. Vastaus Jennille:

      "Paljon on niitäkin naisia, jotka eivät saa mieheltään." Ja jokaista saamatonta naista kohden on kymmenen miestä. Mies on se, joka saa, nainen antaa.

      "Sukupuolten tiukasta roolituksesta en ole samaa mieltä, mutta tärkeintä on valinnanvapaus tässäkin." Sivulauseen suhteen olen sataprosenttisesti samaa mieltä. Antaa kaikkien kukkien kukkia.

      "Minä en ole törmännyt sellaiseen ajatteluun, että naisilla on asiat huonosti ja että miehet ovat itse syypäitä omiin ongelmiinsa." Se ei tarkoita, etteikö tätä esiintyisi. Kannattaa tutustua feministien ajatuksiin. Muutama kotoperäinenkin käy kuten Anne Moilanen tai Atlas Saarikoski (Saarikoski on ehkä huono esimerkki, koska hän on niin helppo kohde kritiikille. "He tekevät sen itse" vai miten se menikään?).

      Mitä tulee miesasialiikkeisiin, niin en oikein näe hyvänä heidän feministeiltä apinoimaansa uhrimentaliteettia. Vaikka ajatus kamppailusta feministejä vastaan heidän omilla aseillaan on sinänsä hauska, eipä uhrimentaliteetti oikein tuota mitään. En näe ongelmia sinänsä miehet vs, naiset. Elämme vain yhteiskunnassa, jossa uudestimäärittyneet arvot mahdollistavat destruktiivista käyttäytymistä sekä miehille, että naisille.

      Naisten seksuaalista valtaa, eikä miehen seksuaalisia tarpeita kannata vähätellä. Monikin mies rauhoittuu ja käyttää energiansa johonkin positiiviseen, kun he löytävät elämänsä naisen. Tätä ei oikeasti pidä aliarvioida. Kun joskus joillekin "nuorille vihaisille miehille" tai luusereille vittuillaan, että he olisivat vain kunnon panon tarpeessa, niin siinä on enemmän kuin siteeksi totta.

      "ja yleensä jokaisella on myös mahdollisuus itsetyydytykseen, jos sitä seksiä kaipaa." Runkkaus ei voi ikinä korvata seksiä, johon vaaditaan kaksi ihmistä. Ja lopultakan se ei ole sukuelimien stimulaatio, mitä eniten kaipaan. Se on se kosketus ja läheisyys. Se, että voi pelkäämättä osoittaa toiselle tunteitaan. Luoja, miten sitä kosketusta joskus kaipaakaan. Välillä aivan sattuu.

      Voehan juma, ehkä pitäisi raapustaa oma blogikirjoitus eikä floodata toisten blogeja :p

      Poista
    8. Korppi on oikeus, aika paljon tulee nyt kyllä sellaisia yleistyksiä ja kummallisia väittämiä, että asia uhkaa mennä juupas-eipäs-väittelyksi, mikä ei ole hyödyllistä miltään osin.

      Sellainen perustavanlaatuinen ongelma mielipiteidesi pohjalla on mielestäni se, että valta-asemassa olevan (tässä tapauksessa miehen) on jokseenkin kyseenalaista lähteä kertomaan totuutena sitä, mikä vähemmistön (tässä tapauksessa naisten) kokemus on sukupuolensa aiheuttamista epäkohdista elämässään.

      Yrität puolustella sanomaasi sillä, että kyse on vain kärjistyksestä, mutta kuitenkin painotat heti perään, että asiassa on totuuden jyvä. Tämä on mielestäni harhaanjohtavaa. Liikaa yleistämällä sisällön painoarvo romahtaa.

      Ei elämässä ole kyse mistään miesten ja naisten välisestä kisasta! Sukupuoli ei takaa yhtään mitään yhtään kenellekään. Kaikki naiset eivät saa. On miehiä, jotka saavat vaivatta. Väität paljon asioita, jotka ovat silkkaa propagandaa: tiesitkö, että esimerkiksi sairaanhoitajat kohtaavat työssään jatkuvasti väkivaltaa? Tämä väitteeseen, että vain miesten työt ovat vaarallisia ja raskaita.

      "Luonnontieteelliset alat vaativat aivokapasiteettia aivan eri tavalla ja siksi sen suorittaneet miehet miehet ovat halutumpia esimiehinä." Toivon todellakin, ettet ihan tosissasi väitä naisten olevan aivokapasiteetiltaan miehiä heikompia ja kyvyttömämpiä esimiestyöhön?

      Etkö todellakaan näe, että vuosisatoja vanha miesten hallitsema yhteiskuntarakenne ei ole antanut naisille mahdollisuuksia tai tilaa? Olen lukuisia kertoja työelämässäni kohdannut tilanteita, joissa tämä tulee ilmi. Eivät naiset puutu johtajatasoilta siksi, että he olisivat tyhmempiä tai huonompia: he ovat vain siellä kovin yksin, ja miehet jelppaavat mieluummin miespuolista työkaveriaan kuin naispuolista. (Olen muun muassa kuullut suoraan sanottavan, että "annetaan tämä homma tuolle jätkälle kun sillä on kohta perhettä elätettävänä". Ja niin jäi pätevä nainen ilman vakituista työpaikkaa, määräaikainen kyllä jatkui...)

      Miten miesten suuri itsemurhamäärä on naisten etu, saati vika? Olen kuvitellut, että se Suomessa liittyy enemmän alkoholin liikakäyttöön, johon kulttuurimme kannustaa, sekä masennukseen. Entä miten ihmisen odotettu elinikä on tasa-arvokysymys?

      Ja mikä ihmeen möläytys on tuo "menestyvimmät liikeyritykset ovat miesten perustamia"? Mitä sillä oikein perustelet? :D

      Syvät, rakenteelliset epätasa-arvoisuudet ovat hyvin naamioituneina jokapäiväisessä elämässämme. Ei mies niitä huomaa, koska ne eivät koske häntä. Siksi miehet nostavat esiin juuri tuon asevelvollisuuden, huoltajuusongelmat ja itsemurhaluvut, koska ne ovat asioita jotka koskevat heitä itseään. Naisten ongelmat ovat erilaisia ja sijaitsevat eri paikoissa, mutta eivät ne lakkaa naisille olemasta sillä, että miehet niitä vähättelevät tai suoranaisesti kieltävät.

      Poista
    9. (Megakommentteja! Kyllä, asia puhututtaa ja nostaa tunteita.)

      " Runkkaus ei voi ikinä korvata seksiä, johon vaaditaan kaksi ihmistä. Ja lopultakan se ei ole sukuelimien stimulaatio, mitä eniten kaipaan. Se on se kosketus ja läheisyys. Se, että voi pelkäämättä osoittaa toiselle tunteitaan."

      Tätä juuri olen miettinyt: sukupuoliroolit ja totutut tavat aiheuttavat ehkä sitä, että viestit menevät solmuun. Nimittäin jos mies joka etsii seksiä, haluaakin itse asiassa läheisyyttä, hellyyttä ja yhdessäoloa, se saattaa tulkkautua naiselle väärin. Nettipornon kasvattamat, kumppaniltaan pornotähtikäsittelyjä odottavat ja täten toisen ihmisen esineellistävät ovat aika huonoissa lähtökuopissa sen hellyyden suhteen. Läheisyys ja hellyys kun oman kokemukseni mukaan vaativat muutakin kuin seksiaktia -- itse asiassa seksi/rakastelu on hellyyden ja läheisyyden huipentuma.

      Joten jos lähestyy naista mulle-seksiä-heti-nyt -asenteella, ei se tunnu naisesta siltä, että "olisipa kiva harrastaa seksiä tuon tyypin kanssa".

      Kannattaa myös muistaa silloin kun puhuu naisten seksuaalisesta vallasta, miten vaarallista seksi naiselle on. Väkivalta, raiskaukset, pakottaminen ja jopa kuolema ovat uhkana joka kerran kun nainen lähtee miehen matkaan. (Ikävää, mutta totta.) Olen huomannut, että kaikki miehet eivät ymmärrä miten pelko ja varovaisuus säätelevät tätäkin puolta naisten elämästä. "Häntäheikkimiehen" tarvitsee harvoin pelätä näitä asioita kumppaniltaan.

      Haluaisin siis todellakin tietää, miten tämä naisten "seksuaalinen valta" hyödyttää naisia. Siis oikeasti, eikä vaan siten, että "no mut kaikki naiset saa helpommin kuin miehet".

      Poista
    10. "Sellainen perustavanlaatuinen ongelma mielipiteidesi pohjalla on mielestäni se, että valta-asemassa olevan (tässä tapauksessa miehen) on jokseenkin kyseenalaista lähteä kertomaan totuutena sitä, mikä vähemmistön (tässä tapauksessa naisten) kokemus on sukupuolensa aiheuttamista epäkohdista elämässään."

      Okei, kerro minulle konkreetisesti miten olen etuoikeutettu suhteessa kehenkään naiseen. Olen esimerkiksi pian aloittamasssa kesätyöt paikassa, jossa kaikki työntekijät esimiehet mukaan lukien ovat naisia (miestalkkari poislukien). Kerrotko jonkin konkreettisen keinon, jolla pääsen käyttämään valtaa heihin nähden? Ja naiset vähemmistö? Wut?

      "Sukupuoli ei takaa yhtään mitään yhtään kenellekään." Kategorisena väitteenä tuo toki pitää paikkansa. Yhtä lailla päähän ammuttu luoti ei välttämättä tapa ketään.

      "Kaikki naiset eivät saa. On miehiä, jotka saavat vaivatta." kuten sanoin, jokaista ilman jäävää naista jää kymmenen miestä. Miehiä, jotka saavat vaivatta on maksimissaan viisi prosenttia miehistä.

      Väitteeni siitä, että miehet hoitaavat vaaralliset työt ei ole propagandaa. No okei, muutan sanamuotoa: miehet hoitavat vaarallisimmat työt. Tiestikö, että 95 % kuolemaan johtavista työtapaturmista sattuu miehille?

      "Toivon todellakin, ettet ihan tosissasi väitä naisten olevan aivokapasiteetiltaan miehiä heikompia ja kyvyttömämpiä esimiestyöhön?" En väitä, ilmaisin ajatukseni huonosti. Sanotaanko siis näin: naisten ÄO-lukemat jakautuvat Gaussin käyrälle tasaisemmin. Miehillä on taas yliedustus ääripäissä. Siksi suurin osa neroista ja lahjakkaimmista yritysjohtajista on miehiä. Tämä on yksinkertainen fakta. Esimiestehtäviin hakeutuu siis keskimääräistä lahjakkaampia ihmisiä ja mitä vaativampi tehtävä, sitä lahjakkaampi henkilön on oltava. Ja toisaalta naiset eivät vain hakeudu tällaisiin tehtäviin yhtä paljon. Jos löytyy päteviä naisia johtajiksi (kuten löytyykin), heille paikka kuuluukin. Ja kun katsoo eduskunnan sukupuolijakaumaa, tuskin kukaan voi väittää siellä syrjittävän naisia. Ajattele asiaa myös historian läpi: jos naiset olisivat yhtä päteviä ja kyvykkäitä johtamaan kuin miehet (keskimäärin), niin miksei heitä ole ollut enempää? Naishallitsijoita on kuitenkin ollut maailma sivu, mutta vähemmän. Enkä niele selitykseksi patriarkaatin sortoa.

      Mitä muuten tuumit, pitäisikö naisten ja miesten kilpailla urheilussa samoissa sarjoissa? Jos Suomen naisten jääkiekkomaajoukkue häviää miesten c-junnuille, en laittaisi pelimerkkejä heidän puolestaan likoon...

      "Olen muun muassa kuullut suoraan sanottavan, että "annetaan tämä homma tuolle jätkälle kun sillä on kohta perhettä elätettävänä". Ja niin jäi pätevä nainen ilman vakituista työpaikkaa, määräaikainen kyllä jatkui..." En kiistä etteikö syrjintää työelämässä ole. Työelämä ei ole kenellekään helppo, joten ongelmat eivät ole ennen kaikkea sukupuolittuneita. Kuten sanoin, money talks, ja sukupuolta voidaan käyttää hyväksi tietysti. Mikä on väärin.

      Kommentoisin viimeistä kappaletta siten, että en halua kiistää tai vähätellä ongelmia, joita naiset kohtaavat. Oli se väkivaltaa, syrjintää mitä hyvänsä, on se väärin ja siihen puututtava. Asennekasvatuksesta kuitenkin kaikki lähtee, ei asettelemalla turhia kiintiöitä. Tähän katkelmaan pitää viekä erikseen puuttua: "Syvät, rakenteelliset epätasa-arvoisuudet ovat hyvin naamioituneina jokapäiväisessä elämässämme. Ei mies niitä huomaa, koska ne eivät koske häntä." Jos ongelmat ovat siis näkymättömiä ja vain akateemisten naisten havaittavissa, miten niihin voitasiin konkreettisesti puuttua?

      Poista
    11. Ja niin, miesten asevelvollisuutta en vastusta, koska sotiminen kuuluu miehille. Tämä ei ole syrjintää, vaan asioiden luonnollinen järjestys.

      Pakko muuten siteerata Timo Hännikäistä tähän loppuun:

      "Jostakin syystä Mäkiseltä jää kuitenkin selittämättä, mitä etuoikeuksia yksin elävällä, työttömällä, alkoholisoituneella ja eriasteisista psyykkisistä ja fyysisistä sairauksista kärsivällä suomalaismiehellä on verrattuna vaikkapa naiskansanedustajaan tai feministiseen yliopistoprofessoriin? Ehkä hänellä on enemmän lihasvoimaa kuin useimmilla naisilla, mutta me emme elä viidakossa tai yläasteen pihalla, vaan järjestäytyneessä yhteiskunnassa, jossa pelkällä raa'alla voimalla ei pitkälle pötkitä. Hänen valtansa on pelkkä teoreettinen 'konstruktio', jota ei ole olemassa Mäkisten aivokuoren ulkopuolella.

      Lisää samanlaista 'logiikkaa':

      Etuoikeuksia on hankala nähdä, sillä etuoikeuteen kuuluu se, ettei sitä tarvitse havaita.


      Onneksi meillä on Mäkisen kaltaisia korkeasti koulutettuja henkilöitä, jotka osaavat havaita olemattomatkin etuoikeudet puolestamme. Vielä puuttuu se, että he osaisivat selvällä suomen kielellä selittää esimerkiksi minulle, miksen ole koskaan elämässäni tuntenut olevani miehenä etuoikeutettu (patenttivastaus 'koska olet mies' ei kelpaa). Päinvastoin, kaltaiseni mies, joka ei ole perinyt suuria omaisuuksia, joutuu omin ponnistuksin saavuttamaan sekä naisten että muiden miesten kunnioituksen, sosiaalisen statuksen, jopa itse mieheyden. Sellaiset käytöksen kultaiset säännöt kuten 'naista ei saa lyödä' ja 'naiset ensin', eivät koske minua tai ketään muutakaan miestä. Vasta kamppailtuaan ja lunastettuaan mies voi saada etuoikeuksia, automaattisesti niitä on vain naisella."

      Teksti löytyy täältä: http://timohannikainen.blogspot.fi/2010/11/purtavaa-miestenviikoksi.html

      Poista
    12. "Mitä muuten tuumit, pitäisikö naisten ja miesten kilpailla urheilussa samoissa sarjoissa? Jos Suomen naisten jääkiekkomaajoukkue häviää miesten c-junnuille, en laittaisi pelimerkkejä heidän puolestaan likoon..."

      Miten tämä nyt taas liittyy aiheeseen? :D Jos puhutaan naisten esineellistämisestä, seksuaalisesta vallasta ja tasa-arvokysymyksistä, mitä ihmettä urheilulla on sen kanssa tekemistä?

      Minusta tuntuu nyt siltä, että yrität kovasti todistella miesten paremmuutta naisiin verrattuna. Eihän sellaisessa ole mitään mieltä, jos keskustelun tarkoituksena on yrittää avata kokemuksia, joita naisilla ja miehillä asiasta on.

      Ihmiset ovat erilaisia. Miehet ja naiset, yksilöt. Sanon nyt vielä kerran, koska menee inttämiseksi muuten kokonaan: miehenä et ole nainen, joten sinun on mahdoton kokea samoja asioita, joita nainen voi kokea. (Ihan niin kuin minä en voi valkoihoisena naisena täysin samaistua vaikkapa tummaihoiseen maahanmuuttajanaiseen.) Voit tarkastella niitä ulkopuolelta, tehdä tutkimuksia, yrittää ymmärtää, mutta ikinäkoskaan et pysty kokemaan miltä se tuntuu: miten sinuun suhtaudutaan tilanteista riippuen, maasta riippuen, ihmisistä riippuen.

      Ulkomaille matkustaessa on aika järkyttävä kokemus tajuta, että koska olet nainen, sinun henkesi ei ole minkään arvoinen.

      Asia pätee myös toisinpäin. En minä voi täysin samaistua sellaiseen tavalliseen suomalaiseen mieheen, joka kokee sortoa Suomessa. Voin puhua vain omasta puolestani.

      Siksi toivoisin, etteivät nämä samaiset miehet yrittäisi puhua minun suullani ja väittää, että naisena minun asiani ovat aivan hyvin, eikä seksismiä esiinny. Kyllä minä olen harva se päivä onnellinen, että synnyin maahan, jossa minulla on oikeuksia, ei vain velvollisuuksia.

      Etuoikeus, jota on hankala nähdä, koska sitä ei havaitse... Tämähän nyt on aika selvää pässinlihaa. Etuoikeus on vähän kuin hengittäminen. Sitä ei osaa kaivata ennen kuin se otetaan pois. Joten kyllä, paljon on sellaisia etuoikeuksia, joita ei itse havaitse. Sinullakin niitä varmasti on, koska olet mies. Jos yrittäisit tosissasi ymmärtää naisena olemista ja naisena elämistä, saattaisit pystyä kertomaan, mitä' nämä miehiset etuoikeutesi ovat. :)

      Mutta minä en oikeastaan näe enää mitään syytä jatkaa keskustelua. Menee vain väittelyksi, joka ei hyödytä ketään. Olen oman kantani kertonut, ja sinunkin on tullut selkeästi esille. Niissä, missä mielipiteemme eroavat, ne tullevat eroamaan tulevaisuudessakin. Toivon mukaan keskustelu kuitenkin herätti jotain uusiakin ajatuksia -- tai sitten vankisti vanhoja!

      Poista
    13. "(Megakommentteja! Kyllä, asia puhututtaa ja nostaa tunteita.)"

      Mjoo-o. Heitin tuolla pari provoa, mutta toivon ettei kukaan pahoita mieltään. En halua loukata, mutta netissä väärinkäsityksiltä ei noin vain vältytä. Jos tämä käytäisiin kasvokkain, voisi kaikkea sanottua loiventaa ja heittää sivussa läppää.

      "Läheisyys ja hellyys kun oman kokemukseni mukaan vaativat muutakin kuin seksiaktia -- itse asiassa seksi/rakastelu on hellyyden ja läheisyyden huipentuma."

      Nuff said.

      "...miten vaarallista seksi naiselle on. Väkivalta, raiskaukset, pakottaminen ja jopa kuolema ovat uhkana joka kerran kun nainen lähtee miehen matkaan. "

      Tätä en käy kiistämään. Niasten on syytäkin olla varovaisia kumppaniensa suhteen. Varsinkin yhden yön jutut, joita en ylipäätään näe positiivisena asiana, ovat tämän suhteen vaarallisinta aluetta. Joku työpaikka tai muu vastaava ympäristö, missä hiljalleen tutustutaan kanssaihmisiin, tämä tuskin on yhtä lailla vaarallista.

      Miten seksuaalinen valta hyödyttää naisia? No, siis juuri senkin muodossa, että heillä on valta päättää, kenen kanssa pariutuvat. He valitsevat kumppaninsa tarjokkaista. Se hyödyttää myös sitä kautta, että mikään ei motivoi miestä yhtä lailla kuin naisen huomio (voin puhua jossain määrin omastakin kokemuksestani). Tätä naiset sitten voivat ja käyttävätkin hyväkseen. He voivat hyppyyttää miestä, testata tätä ja teettä tällä asioitaan. Ja mies yleensä suostuu, koska haluaa osoittaa kelpoisuutensa. Ja perhettä perustettaessa mies on lähtökohtaisesti se, joka pitää talon pystyssä ja mitä nainen tältä vaatii. Ja nainen ylipäätään on se, jota herkemmin autetaan. Miehen, paitsi odotetaan selviytyvän itse (feministeiltä kumman usein kuulee "ole mies" tai "kasva aikuiseksi", vaikka sukupuoliroolit olivat ilmeisesti pahasta), myös jätetään selviytymään itse.

      En valita tästä, koska näin asiat ovat. Naiset ovat ne, jotka tekevät valinnan ja sillä sipuli. Naiset ovat se tärkeämpi sukupuoli, koska biologia. Eniten jurppii melkeinpä se, että näitä asioita ei tunnusteta, vaan puhutaan 80 eurosta ja "näkymättömistä rakenteista". Ja koska elämme sentään sivistyneessä yhteiskunnassa, tarvitseeko naisten kriteerien kumppaneilleen olla enää niin korkeita?

      Poista
    14. Jatkan vielä vähän... ;)


      "Miten seksuaalinen valta hyödyttää naisia? No, siis juuri senkin muodossa, että heillä on valta päättää, kenen kanssa pariutuvat. He valitsevat kumppaninsa tarjokkaista."

      On harhaluulo, että naiset vain menevät tuonne maailmaan ja poimivat haluamansa kumppanit. Kyllä se pariutuminen on vaikeaa kummallekin sukupuolelle, eikä se että kelpaisi miehelle panokaveriksi ole vielä orastavan parisuhteen merkki. Onhan niitäkin tapauksia, että nainen tulee raskaaksi ja jää sitten yksin jälkikasvunsa kanssa, kun mies huitelee jo menemään... Eli seksi, tai oletettu valta valita juuri haluamansa seksikumppani, ei ole pariutumisen tae.

      "Se hyödyttää myös sitä kautta, että mikään ei motivoi miestä yhtä lailla kuin naisen huomio (voin puhua jossain määrin omastakin kokemuksestani). Tätä naiset sitten voivat ja käyttävätkin hyväkseen. He voivat hyppyyttää miestä, testata tätä ja teettä tällä asioitaan. Ja mies yleensä suostuu, koska haluaa osoittaa kelpoisuutensa."

      Joo, on näihin hyppyyttäjiin tullut törmättyä! Mutta ei tässäkään voi yleistää. Miehellä on ihan täysi oikeus sanoa, että kuule perkele, hoida itse juoksusi, jos se tuntuu epäreilulta. Ei tee kenellekään hyvää, jos antaa käyttää kynnysmattona. Ja jos nainen kiristää seksillä? Se on väärin ja julmaa, enkä itse katselisi moista käytöstä hetkeäkään. Väittäisin, että näissäkin monesti on kyse siitä, että joko yritetään toteuttaa opittua roolia (Kuulostaako Justiina tutulta?) tai haetaan omaa roolia parisuhteessa. Se ei meinaan ole mikään helppo tie kummaltakaan, että karistetaan esim. lapsuudenkodista opitut, mahdollisesti huonot mallit.

      Juuri tiukka sukupuoliroolittaminen aiheuttaa tällaisia ihmeellisiä oletuslokeroita, joissa sitten vääntelehditään ja ihmetellään, kun on paha olo.

      Sivistyneestä yhteiskunnasta, josta mainitsit loppukaneetissasi: näen asian niin, että sivistyneessä yhteiskunnassa naisella on valta olla pariutumatta ja lapseutumatta -- ja sekin tuo oman lisänsä miesten kokemaan yksinäisyyteen.

      Liian korkeat kriteerit... Tämä voi olla ongelma este joissain tapauksissa (on niitä miehiäkin, joilla on korkeat kriteerit), mutta luulisin että ennemmin on kyse kohtaamattomuudesta. Mies, joka etsii seksiseuraa netistä, tuskin kohtaa sitä naista joka voisi olisi kelpo seuraa, mutta ei etsi miestä netistä vaan vaikkapa niiltä kirjasokkotreffeiltä, joista tässä kommenttiketjussa mainittiin. :)

      Poista
    15. (Tulipas muuten tökeröitä lauseita ja kirjoitusvirheitä muutamiin kommentteihini. Sen siitä saa, kun ei oikolue ja kirjoittaa nopeasti.)

      "Miten tämä nyt taas liittyy aiheeseen? :D"

      Juu, se oli irrallinen kommentti, jolla halusin lähinnä havainnollistaa, että miehillä ja naisilla on dramaattisia eroja. Olisn voinut jättää kirjoittamattakin.

      "Minusta tuntuu nyt siltä, että yrität kovasti todistella miesten paremmuutta naisiin verrattuna."

      Mjoo-o, semmoisen kuvan niistä voi saada, koska kirjoitin miehiä painottaen. Miehet ja naiset eivät kuitenkaan ole toinen toistaan parempia, ainoastaan erilaisia. Jos miehillä onkin keskimäärin ominaisuuksia, joissa he päihittävät naiset, löytyy naisilta vastaavasti jotain muuta.

      En allekirjoita väitettä, että minun on mahdotonta samaistua tai ymmärtää jotain näkökulmaa vain siksi, etten edusta kyseistä ryhmää. Minä pystyn samaistumaan yksilöön kuin yksilöön taustasta riippumatta. Tietenkään samaistuminen ei voi tapahtua aina syvällisellä tasolla, jos ei ole lainkaan yhteistä kokemuspohjaa. Toisaalta minulla on hyvä mielikuvitus, mikä korvaa aika paljon.

      "Ulkomaille matkustaessa on aika järkyttävä kokemus tajuta, että koska olet nainen, sinun henkesi ei ole minkään arvoinen."

      Ulkomaat ja varsinkin Lähi-Itä ovatkin oma lukunsa. Siinä missä maskuliinisuus on länsimaissa säädetty mute-asentoon, on arabimaissa vedetty nupit kaakkoon. Siellä vallitsee hypermachokulttuuri ja naisilla oikeasti paskat oltavat.

      "Siksi toivoisin, etteivät nämä samaiset miehet yrittäisi puhua minun suullani ja väittää, että naisena minun asiani ovat aivan hyvin, eikä seksismiä esiinny."

      Pahoittelen, jos olen laittanut sanoja suuhusi. En muistaakseni väittänyt myöskään etteikö seksimiä esiintyisi. Sitä esiintyy, mutta feministeiltä (enkä nyt viittaa sinuun) kaipaisin suhteellisuudentajua. He näkevät seksimiä sielläkin missä sitä ei ole.

      "Sinullakin niitä varmasti on, koska olet mies."

      Niin no, mukava että niitä konkreettisestikin osoitettiin. Aikaisemmin voitiin vedota sentään oikeisiinkin asioihin, kuten äänioikeuden puuttumiseen tai olemattomaan päätäntävaltaan omissa raha-asioissa. Nykyisin vedotaan "näkymättömiin rakenteisiin", jotka hiljaa sortavat naisia.

      Juu-hu, eiköhän tämä keskustelu ollut minunkin osaltani tässä. Jatketaaan harjoituksia ja hyvää kesää arvon kirjailijallekin. Vaikka voiko juuri nyt kesästä puhua, kun joku juuri kytki Siperian pakastimeen virran takaisin.

      Poista
  4. Olen tosi kyllästynyt kuulemaan tällaisia yleistyksiä: "Naiset, kun usein väittävät haluavansa kiltin ja mukavan miehen ja kuitenkin pätyvät nussimaan itsekeskeisiä renttuja." Meitä on todella paljon, jotka emme ole ikinä koskeneet tikullakaan renttuun! Olen kodinrakentaja, tykkään leipoa, arvostan parisuhteen fyysisiä aspekteja, en nalkuta, olen kiinnostunut läheisteni harrastuksista. En pidä Hunkseista tai komeista miehistä, arvostan normaliutta: "alfamiehet" eivät voisi vähempää kiinnostaa ja palkkakuitin summakin on sivuseikka. Silti en pääse edes treffeille. Miksi? Koska minulla on pieni lapsi. Se on miehille kuin spitaali, ei kannata tulla lähellekään. Kuulemma tämäkin on biologiaa ja luonnollista, mies ei halua tielleen toisen miehen jälkeläistä. Olisiko miestenkin syytä tarkistaa käsityksiään??

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä ongelma on siinä, että mies haluaa vain seksiä ja nainen jotain enemmän? ;) Entäpä jos onkin tilanne, että nainen haluaa vain seksiä, mutta mies jotain enemmän? Aina joku pettyy.

      Mutta joo, kyllä nämä yleistykset karmaisevat, koska niitä viljellään niin huolettomasti ja ikään kuin päivänselvinä asioina. (Ja näitähän riittää sekä miehiin että naisiin liittyen.) Itsensä toteuttava ennuste, anyone?

      Poista
    2. Anonyymille voisin vastata, että tällaisiin blogeihin kirjoittelevat ja kommentoivat ihmiset usein tuppaavat olemaan enemmän ÄO-kuvaajan oikeaa laitaa. He eivät siis ole aivan samoissa määrin viettiensä vietävissä kuin perusjampat ja -maijat.

      Mutta et pääse treffeille? Milloin ja missä tavataan? Olen ulkonäöllisesti ihan normaali, hoikka ja keskimittainen kaveri. Eräs kymmenen vuotta minua vanhempi yh-mamma kuitenkin torjui minut, koska en ollut kuulemma tarpeeksi komea.

      Minä en vaadi paljoa.

      Poista
  5. Ei liity mitenkään prostituutioon, jätän tämän vain tähän: Miehistä on pulaa kirjallisessa sokkotreffitapahtumassa: http://nyt.fi/a1305829323289 .

    Anonyymin kokemus kuulostaa kurjalta. Onneksi lopulta on aika paljon uusperheissä eläviä ja lapsia yhteisinä kasvattavia miehiä, toivottavasti joskus osuu kohdalle. Mikäpä sen kätevämpää kuin saada lapset "valmiina" ilman raskasta vauva-aikaa. Mitä tulee "toisen miehen jälkeläisen" kasvattamiseen, miehen mahdollisuudet varmistua omasta isyydestään ovat ylipäätään olleet kyseenalaiset vuosisatojen aikana. Biologiaa enemmän on merkinnyt avioliitto ja lasten laillisen perimysoikeuden tunnustaminen. Tämäkään ei liity prostituutioon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kohtaamattomuus, sinä aikamme ongelma...

      Epärealistiset odotukset puolin ja toisin ovat myös yksi asia, joka aiheuttaa yksinäisyyttä.

      Poista
  6. [Sama nimetön tässä jatkaa.] Sitäkin ihmettelen, kun miehet syyttelevät, että (nyky)naiset ovat nirsoja, kelpaa vain koulutettu ja hyvätuloinen mies. Mutta entäpä jos koulutetulle naiselle kelpaisi ihan hyvin kunnollinen, ei niin kovin koulutettu mies, joka tienaa vähemmän kuin naisystävänsä? Miehillekö sitten olisi tällainen asetelma ihan ok? Näistä asioista (oli sitten kyse seksistä tai seurustelusta) puhutaan aina niin kuin miehillä ei olisi mitään vaatimuksia tai kriteerejä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo syyttely juuri on ongelma, puolin ja toisin. Ehkä muutoksia yhteiskunnassa on tapahtunut niin nopeasti, etteivät ihmisten odotukset pysy perässä? Hätäpäissään ja hutkien sitten syytellään toisiamme.

      Se ainakin on käynyt minulle selväksi, että kauhean monilla miehillä on paha olla. Kuka heitä auttaa, mikä heidän turvaverkkonsa on? Ovatko he kankeiden rooliensa vankeja? Nyt viha purkautuu liian usein väkivaltaan, ja liian usein se kohdistuu naisiin. On kuitenkin ihan käsittämätöntä, että paineita kasataan ja vastuuta sysätään yksinomaan naisille tässä asiassa. Missä ovat isoisät, isät, veljet, sedät, miespuoliset kaverit, ym? Asia on yhteinen.

      Poista
    2. Anonyymille: minulle ei tuottaisi mitään ongelmia olla suhteessa naiseen, joka olisi joka suhteissa parempi ja menestyvämpi ihminen kuin minä. Joillekin miehille tämä ehkä tuottaisi egolle ongelmia, mutta itselläni on sen verran omanarvontuntoa, ettei minulla ole vaikeuksia tunnustaa toisen ihmisen paremmuutta, jos näin on. Introverttina ihmisen en ole myös lainkaan läheisriippuvainen. Olinoa viime kesänä kuukauden omissa oloissani puhumatta kenellekään (jos ei kaupan kassoja ja facebookia lasketa) ja nautin joka hetkestä. En ole toisaalta sulkeutunut ja voin hyvinkin olla äänekkäin henkilö tilassa. Kyllä niitä ystäviä ja perhettä on ainakin joskus pakko nähdä.

      Naisten nirsoudesta: tätä nirsoutta on ja esiintyy paljon. Toisenkinlaisia naisia on (onneksi) eivätkä asiat ole yksioikoisia. Olisi kuitenkin hyvä, jos asiat tunnustettaisiin. Kuten aiemmin sanoin, julkisessa keskustelussa vallitsee diskurssi, jossa naiset ovat se sorrettu osapuoli ja miesten pitää korjata tapansa. Ja tämähän ei toimi näin. Netissä joo on ihan oikeaakin naisvihaa ja syytellään naisia kaikesta. Sukupuolten välille tunnutaan viriteltävän jotakin sotaa, vaikka yhteiskunnan olemassaoloon vaaditaan molempia.

      Ehkä miehet ja naiset pysyvät ikuisesti mysteerinä toisilleen. Toisaalta, missä meillä olisivat runot, kirjallisuus ja laulut ilman näitä eroja?

      Poista
  7. Miehiähän on liian vähän esimerkiksi lapsille ja nuorille suunnatussa vapaaehtoistoiminnassa, kuten mieskaveriprojektissa. Moni poika kasvaa äidin kanssa ja kaikki hoitajat sekä opettajat ovat naisia. Miesopettajiakin on liian vähän. Mieskaveri voi olla nuorelle pojalle tosi tärkeä ihminen. Siksikään en käsitä sitä, että miehet välttelevät yksinhuoltajia. Parhaimmillaan äidin miesystävällä voisi olla valtava vaikutus pikkumiehen elämään ja itsetuntoon, mieheksi kasvamiseen. Jos olisin mies, pitäisin tuollaista aika hienona "elämäntehtävänä".

    VastaaPoista
  8. Ainakin pinnallisella lukemisella näyttää, että Laasasen henki kulkee vetten päällä aika vahvasti tässä kommenttiketjussa. On kovasti selittelyä siitä että miehet tätä ja naiset tuota koska näin se vaan on ja biologia. On aika hassua, että useimmiten tällaiset hyvin evoluutiobiologiset teekkariselitykset tuppaavat tukemaan sellaisia konservatiivisia rooleja ja malleja, jotka ovat hädin tuskin muutama sata vuotta vanhoja, ja aika kaukana siitä miten ihmiset käyttäytyvät siinä "luonnollisimmassa" tilassaan, jos luonnollisen arvoksi otetaan pienten heimojen metsästäjä-keräilijäkulttuurit. Olen itse aika allerginen evoluutiopsykologisille selityksille seksistä ja parisuhteista, lähinnä siksi että useimmat niistä tuntuvat olevan jonkun yritys laittaa Exceliin miksi naiset haluavat turvallisuutta ja miehet pesää.

    Suosittelen vahvasti lukemaan kirjan Sex at Dawn, jossa otetaan hieman erilainen katsaus tämän Pan-suvun kolmannen jäsenen seksuaalisuuteen, nimen omaan evoluutiobiologisesta näkökulmasta. http://www.sexatdawn.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "On aika hassua, että useimmiten tällaiset hyvin evoluutiobiologiset teekkariselitykset tuppaavat tukemaan sellaisia konservatiivisia rooleja ja malleja, jotka ovat hädin tuskin muutama sata vuotta vanhoja, ja aika kaukana siitä miten ihmiset käyttäytyvät siinä 'luonnollisimmassa' tilassaan, jos luonnollisen arvoksi otetaan pienten heimojen metsästäjä-keräilijäkulttuurit."

      Tuohon lainaukseen voin todeta, että braavo sierra. Väitteet, joiden mukaan perinteiset sukupuoliroolit ja perhemalli olisivat korkeintaan sadan, parinsadan vuoden ikäisiä "konstruktioita", ovat väärässä. Kukaan järkevä ihminen ei toki väitä, etteikö perheinstituutiossakin olisi tapahtunut muutoksia viimeisen sadan vuoden aikana, mutta näihin väitteisiin perinteisten mallien keintotekoisuudesta törmää valitettavan usein. Harmi vain, että noiden mallien ja roolien takana on taas tuhansia ja tuhansia vuosia perinteitä niin kauas kuin järjestäytyneen yhteiskunnan historia kantaa. Ja minä en suostu uskomaan, että tuhansien vuosien aikainen viisaus voisi olla väärässä.

      Kun otetaan puheeksi asioiden "luonnollisin" järjestys, ei kukaan - varsinkaan konservatiivi - ole niin naiivi, että kaipaisia takaisin tuohon tilaan. Itse traditionalistina pidän järjestäytynyttä yhteiskuntaa ja kulttuuria kahleena, jolla on saatu pimeä "luonnollinen" puolemme kuriin. Jokainen järkevä ihminen kuitenkin ymmärtää, että siinä on rajansa, kuinka paljon luontoamme voidaan rajoittaa. Sukupuoliroolit ovat olleet olemassa siksi, että ne ovat olleet vähiten huono tapa toteuttaa omalle sukupuolelleen tyypillistä käyttäytymistä. Kun tähän sitten huomautetaan "on toisenkinlaisia yksilöitä", niin kannattaa muistaa, että suurin osa ihmisistä viihtyy noissa rooleissa, koska ne käyvät heiltä luonnostaaan.

      En ole lukenut Sex at dawn -kirjaa ja näillä näkymin jää myös lukematta. Googlauksella löytää heti asiantuntijoiden murskaavia arvioita kirjasta. Kirjan pääasiallinen anti tuntuisi olevan siinä, että olemme pohjimmiltamme egalitaristisia olentoja, joille on luonnollista jakaa seksiä kaikkien kesken. Miksi haistan Rousseaun käryn tällaisesta? Vaikea uskoa, että tätä 60-lukulaisten vapaan seksin agendaa jaksetaan vieläkin syöttää ja vieläpä asioiden luonnollisena tilana. Me olemme jo nähneet mihin "vapaa" seksi johtaa: seksin kasautumiseen harvoille ja valituille, kun yhä suurempi joukko jää kokonaan ilman (koskee ennen kaikkiea miehiä, mutta myös naisia). Avioliiton tuho ja vapaa seksi ovat johtaneet vain tuskaan ja entistä kovempaan hampaiden kiristelyyn, mitä tämä elämä on usein ollut.

      Ihmiset eivät ole pohjimmiltaan samanarvoisia ja egalitaristisia, vaan eriarvoisia ja hierarkkisia. Näin on ollut ja tulee aina olemaan. Järjestäytynyt yhteiskunta ja sivistys syntyivät, jottei meidän tarvitsisi olla luontomme orjia. Siksi meidän ei enää tarvitse elää sosiaalidarwinistisessa maailmassa, jossa laumaa johtava alfauros pitää naaraita haareminaan ja muita miehiä kuhnureinaan. Luonto asettaa silti rajat kehityksellemme. Se on lopulta häkki, josta emme voi paeta ja jonka sisältä käsin meidän on elettävä. Monogamia ja avioliittoinstituutio eivät ole syntyneet siksi, että niillä sorrettaisiin naisia, vaan jotta ihmisen seksuaalisuuden pimeimmät puolet pysyisivät lyhyessä lieasssa ja suurin osa ihmisistä tyytyväisinä. Positiivista olisikin, jos aviorikoksesta tehtäisiin rangaistuksen alainen teko ja avioerosta vaikeampaa. Mitä tahansa voidaankin sanoa perhehelveteistä, emme pääse siitä tosiseikasta eroon, että kaikkiin vaihtoehtoihinsa nähden vahva perhe ja sukulaissiteet ovat olleet pienimmän riesan ja itkun tie.

      Poista
  9. Kysymys Jennille vielä (saavat muutkin vastata):

    Vielä kerran, pysytytkö konkreettisesti osoittamaan, miten minä olen miehenä etuoikeutettu suomalaisessa yhteiskunnassa? Ei oikeasti riitä, että sanot etten havaitse etuoikeuksiani, koska olen mies. Jos olet meinaan samaan aikaan sitä mieltä, että naisilta puuttuu jotakin mitä miehillä on, ja tämä asiantila olisi korjattava, niin kuinka se korjataaan? Miten havaitsemattomaaan ongelmaan voidaan puuttua? Ei riitä, että sanoo laitteen olevan rikki, jos ei voi osoittaa vian sijaintia tai edes todistaa, että laite on rikki. Patriarkaatin salaliitto tai "näkymättömät syrjivät rakenteet" eivät kelpaa vastauksiksi, koska ne eivät vastaa kysymykseen eivätkä kerro mitään konkreettista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Seksuaalisen väkivallan pelko. Se rajoittaa oikeasti monen naisen elämää hyvin konkreettisilla tavoilla. Meidän tulee olla varovaisia ja miettiä jokaisen meitä lähestyvän miehen kohdalla tämän aikeita. Jopa viattomista keskusteluista kun voidaan vääntää toisessa päässä heti oletus seksuaalisesta kiinnostuksesta, joka "oikeuttaa" häirinnän ja syyllistämisen.

      Vika tällaisessa tilanteessa on aina naisessa: Koska pukeuduit niin, koska puhuit, koska katsoit silmiin, koska olit kohtelias, koska olet viehättävä, koska olet samassa tilassa. Koska miehen oikeus piirittää naista usein äärimmäisen epämukavin tavoin on suurempi kuin minun oikeuteni säilyttää fyysinen koskemattomuuteni.

      Pahimmassa tapauksessa torjutut miehet käyvät väkivaltaisiksi, jolloin naiselle kehittyy luontainen torjuva muuri. Ja muurihan ei ole sallittu asia, koska naisen kuuluu olla saatavilla. Jos olet kohtelias kieltäytyessäsi, muuttuu keskustelu kiinnostuksesta neuvotteluksi. Jos olet vähemmän kohtelias, saat huorittelua, uhkailua ja joudut oikeasti pelkäämään turvallisuutesi puolesta.

      Minun ensimmäiset häirintäkokemukseni alkavat jo ennen murrosikää, ajalta jolloin olin vasta lapsi enkä edes ajatellut seksiä. Sopimattomasti koskettelevat miehet, sopimattomia puhuvat ja ehdottelevat miehet, minua seuraavat tuntemattomat miehet jne. Niistä aiheutunut henkinen tuska on oikeasti vaikuttanut elämääni valtavasti. Ja vaikka elämässäni on paljon ihania miehiä, joita kunnioitan, tunnen yhä joissain tilanteissa pelkoa puhtaasti omien kokemuksieni pohjalta.

      Olen ilmaissut miespuolisille ystäville etten halua mitään romanttista täysin selkeästi ja kohdannut silti oletuksia, että jos minulle vain on "riittävän kiva riittävän kauan", muutan maagisesti mieltäni. Ei ystävyys kanssani ole mikään jono, jossa venataan vapaata paikkaa ja isketään kimppuun, kun olen humaltunut tai muuten heikoilla jäillä.

      Enkä usko tuntevani yhtään naista, joka ei olisi joskus ollut häirinnän kohteena. Suurin osa lokeroi nämä tapahtumat "normaaleiksi", eikä ymmärrä miksi ne sattuvat niin paljon tai miksi ne vaikuttavat itsetuntoon. Osa antaa muiden ihmisten syyllistää itseään miesten huomiosta, jota ei kaivattu missään olosuhteissa, ja antaa sen ohjata pukeutumistaan, käytöstään, juomistaan, liikkumistaan jne. vaikka syy on puhtaasti näiden miesten.

      Voitko sanoa, että olet miehenä kokenut tällaista käytöstä systemaattisesti lapsesta lähtien? Enpä usko että olet.

      Meidän valtaamme valita kumppani tai olla valitsematta kunnioitetaan harvinaisen vähän.

      Poista
    2. "Ei oikeasti riitä, että sanot etten havaitse etuoikeuksiani, koska olen mies."

      En tarkoittanut sitä näin. Tarkoitin, että etuoikeuksia ei havaita, koska niitä pidetään itsestäänselvyyksinä. Täytyy ensin löytyä jokin vertailukohta ennen kuin huomaa kyseen olevan etuoikeudesta. (Ilmainen koulutus ei tuntunut paljon miltään ennen kuin kuuli, minkälaisia lukukausimaksuja toisaalla maksetaan. Ilmaisen kouluruoan kanssa sama juttu.)

      Mutta joo. Vaarna tuossa jo mainitsikin seksuaalisen väkivallan pelon. En tunne tietääkseni minäkään yhtäkään naista, joka ei olisi joko kokenut jonkinlaista seksuaalista häirintää tai ahdistunut seksistisistä kommenteista/teoista jossain vaiheessa elämäänsä. Ja tämä vain sukupuolen takia. Sen takia, että on nainen.

      Miten osaisin selittää tämän niin, että ymmärtäisit? Minulla on hieman sellainen tunne, että seisot visusti sanojesi takana -- eikä sellaisen ihmisen, joka on vakaasti päättänyt johonkin uskoa, päätä käännetä vaikka perustelut ja argumentit olisivat minkälaisia.

      Etuoikeuksista puhuttaessa kyse on aina jossain määrin myös yksilöstä, tai ehkä oikeammin yksilön kokemuksesta. Myös silloin, kun puhutaan miesten tai naisten etuoikeuksista.

      Yritetään nyt kuitenkin.

      Naisena minusta tuntuu, että tulen aina olemaan toisten (miesten?) silmissä ensin nainen ja sitten vasta ihminen. Minulla on toistuvasti tunne, että mies on se ihmisen mitta, mieheen verrataan ja jos ei nainen kykene samaan kuin mies, hän on huonompi. Viallinen nyt ainakin, kunnes toisin todistetaan. (Tähän väliin on kaiketi huomautettava, että olen varsin *köh* terveellä itsetunnolla varustettu henkilö, joten ei tämä johdu alemmuuskomplekseista.)

      Koska olen nainen, joudun toistuvasti todistelemaan osaamistani. Toimin miehisellä alalla, ja havaitsen kyllä eron, jolla miesasiakkaat kohtelevat mieskollegoitani ja millä minua. Tämä ero oli tuttu jo edellisestäkin työpaikasta. Kun vaadin (syystä) lisää palkkaa, minuun suhtaudutaan oudoksuen. Vaativa, omia puoliaan pitävä nainen on aina hankala nainen, mutta samanlailla käyttäytyvä mies on hyvällä itsetunnolla varustettu reipas mies. Nainen saa hankalan henkilön maineen, jos hän uskaltaa sanoa epäkohdista ääneen, yrittää muuttaa toimimattomia käytänteitä, puolustaa heikompiaan tai ylipäätään pitää puolensa (esimerkiksi ottamalla kunnian ideoista, jotka miesten suusta kuultuna yhtäkkiä kuulostavatkin toisista paremmalta kuin hetkeä aiemmin, kun nainen sanoi sen).

      Minulla on naisena jatkuvasti tunne, että asiat, joita miehessä arvostetaan, eivät päde naisiin. Kuten tämä oman puolensa pitäminen.

      Naisena olen saanut myös kokea olevani paitsi esineellistetty hyödyke (se on aika uskomatonta, mitä kadulla käveleviltä tuntemattomilta miehiltä saattaa päästä suusta, vaikka eivät olisi edes kovin humalassa enkä minä pukeutunut mitenkään erityisen provosoivasti), myös jonkinlainen epäolento, eläintäkin alhaisempi. En ole koskaan päässyt yli siitä, miten naisia ympäri maailman edelleen kohdellaan. Vain vähän reilu sata vuotta sitten "sivistyneessä" Euroopassa naisia pidettiin simpanssiin verrattavissa olevina olentoina. Naisen älykkyyttä pidetään kautta linjan huonompana kuin miehen, vaikka monissa tapauksissa on kyse siitä, että yhteiskunta on rakennettu miehen logiikan varaan, ja jos nainen ei siitä selviä, hän auttamattomasti vain tyhmempi otus.

      Jatkuu...

      Poista
    3. Ja tuossapa muuten on yksi asia, jota käymieni keskusteluiden perusteella miesten on vaikea ymmärtää: solidaarisuus naisten kesken. Se, että asun Suomessa missä naisella on aika pirun hyvä elää moneen muuhun maahan verrattuna, ei estä sitä etteikö sydämeni vuotaisi verta jokaisen kivityskuoleman, hapon viskelyn, lapsimorsiamen, ihmiskaupan uhrin ja alistamisen kohdalla. Jokainen väkivallanteko ja ihmisoikeusrikos, joka kohdistuu naiseen vain siksi, että tämä on nainen, viiltää erityisen syvältä ja vaikuttaa pitkään. Onko miehillä tällaista "jaettua miehuuden kokemusta"?

      Niin, en tiedä miten tämän selittäisin niin, että ymmärtäisit. Miten kertoa, miltä tuntuu kun sinua ei pidetä ihmisenä? Ei sellaista voi tutkia, ei mitata. Niin paljon naiseuden kokemuksista perustuu myös tunteisiin ja vaistoamiseen -- kahteen asiaan, jotka usein maskuliiniseksi koetussa tieteessä ja tutkimuksessa tunnutaan sivuutettavan olankohautuksella. "Naisten hömpötyksiä."

      Kaipaat konkretiaa, mutta en tiedä onko minulla tarjota sitä kovinkaan paljon. En ole kytännyt ja laittanut ylös tilanteita, joissa konkreettisesti näkyy miesten etuoikeudet, vaan lähinnä havainnoinut nämä eroavuudet saamassani kohtelussa.

      Naisten ulkonäkö on yksi sellainen asia, johon kiinnitetään jatkuvasti huomiota ohi sen, mitä heillä on sanottavana. Presidentin rouvan mekkoa kommentoidaan, naisministerien asuvalintoja ruoditaan ja kritisoidaan. Minunkin ulkonäköäni katsotaan sopivaksi kommentoida asiayhteyksistä irrallisina ihan tuntemattomien suunnalta, koska olen laittanut blogiini kuvia, joissa olen meikattu ja suotuisasti valaistu. Vaikka kauneudesta tutkitusti on hyötyä, pidän silti miellyttävämpänä vaihtoehtona sitä, että sen merkitys on huomattavasti vähäisempi kuin ajatusteni ja sanojeni.

      Itse asiassa yksi naiseuden kokemuksiani on identiteetin ja yksilön häviäminen ulkonäköseikkojen alle. Onhan se aika tyhjentävää, että satunnaiselle vastaantulijalle saatan edustaa synnytyskonetta, pillua tai vihan kohdetta -- vain sukupuoleni takia.

      Poista
    4. Noniin, katsotaanpas miten tuohon voisi pureutua.

      Seksuaalisen väkivallan uhka on varmasti joka naiselle todellinen asia. On tietysti asia erikseen, missä määrin uhka on todennäköinen, sillä Suomi on naiselle turvallisimpia maita maailmassa. Siksipä jokaisen miespuolisen vastaantulijan pitäminen epäilyttävänä on vähintääkin liioiteltua. Tähän toki vaikuttaaa omat kokemukset, ja yksikin negatiivinen kokemus voi muuttaa ihmisen varovaisemmaksi.

      Suomestakin löytyy ikävä kyllä roppakaupalla kelvottomia miehiä. Jokaiselle normaalille miehelle on kuitenkin selvää, ettei mikään oikeuta häirintää ja jos nainen sanoo "ei", niin se myös tarkoittaa sitä. Uhkailu sun muu on vain raukkamaista. Tästä ei kukaan järkevä ole eri mieltä.

      Ongelma on nyt siinä, että puhut tästä häirinnästä systemaattisena. Se voi viitata kahteen asiaan: joko saman henkilön harjoittamaan vainoamiseen, jolloin asiasta tulee ilmoittaa poliisille. Toisaalta se voi viitata johonkin yleisesti hyväksyttyyn käytäntöön yhteiskunnassa. Ja naisiin kohdistuva häirintä - väkivallasta puhumattakaan - ei ole millään lailla hyväkytty asia. Itse asiassa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa (niin fyysistä kuin seksuaalista) pidetään yleisesti alhaisimpana rikollisuuden muotona lapsiin kohdistuvien rikosten jälkeeen (ja tällä on edelleen pohja biologissa. Naiset ovat olleet se arvokkaampi sukupuoli, jota on täytynyt suojella). Ajatelkaapa miestä, joka lyö toista miestä tappelussa, no big deal. Mutta jos tämä mies lyökin naista, ei tällaisella miehellä ole paljoakaan kunniaa jäljellä. Raiskaajat eivät ole syyttä suotta vankiloidenkin hierarkiassa pohjalla ja halveksittuja. Raiskausta pitävät jotkut jopa murhaa pahempana tekona, koska siinä tehdään naiselle erityisen brutaalia väkivaltaa. Kaikesta tästä huolimatta etenkin feministien puheissa viitataan naisiin arvottomina esineinä, joita miehet kohtelevat ja hyväksytysti saavat kohdella miten hyvänsä. Jos kuitenkin näin on, kumma vain ettei kukaan tuntemani mies eikä maamme lainsäädäntö olel asiasta samaa mieltä.

      "Enkä usko tuntevani yhtään naista, joka ei olisi joskus ollut häirinnän kohteena."

      Tässä oli vähän aika sitten tutkimus, jonka mukaan vajaa puolet naisista on kokenut minkäänlaista väkivaltaa. Voit kuitenkin olla varma, että sata prosenttia miehistä on kokenut fyysistä ja henkistä väkivaltaa elämänsä aikana.

      "Voitko sanoa, että olet miehenä kokenut tällaista käytöstä systemaattisesti lapsesta lähtien? Enpä usko että olet."

      Olen kokenut fyysistä ja henkistä väkivaltaa lapsesta aikuisuuteen saakka. Koulussa, lukiossa, armeijassa ja muuallakin. viime vuosina en tosin ole, koska olen pyörinyt kuvioissa, joissa on ollut vähän riskitekijöitä. En sano systemaattista, koska se on ollut onneksi aina satunnaista, olen päässyt lopulta hyvinkin vähällä. Väkivalta on toisinaan ollut rajuakin kuten intissä. Jos ne samat asiat, jotka tehtiin minulle, oltaisiin tehty naiselle, olisi tapaus päätynyt iltapäivälehtien otsikoihin ja asiasta olisi tullut poliisitutkinta.

      Miehet kohtaavat aivan eri tavalla väkivaltaa kuin naiset. He eivät vain puhu siitä, mikä selittänee miesten rankkaa johtoasemaa itsemurhaluvuissa. Naisten miehiin kohdistuvasta väkivallasta ei varsinkaan puhuta, koska mikään ei ole yhtä häpeällistä miehelle kuin ottaa turpiinsa naiselta. Miehen ei oleteta vastaavan naisten väkivaltaan väkivallalla, vaan nielevän sen. Itse en ole fyysistä väkivaltaa naisten taholta kohdannut, mutta henkistä väkivaltaa ja halveksuntaa ihan tarpeeksi.

      Poista
    5. (Jatkoa edelliseen kommenttiin)

      Minulle jäi siis edelleen epäselväksi, missä ne etuoikeuteni ovat? Siinä, että olen turvassa sekuaaliselta väkivallalta? En ole turvassa seksuaaliselta väkivallalta, sitä voidaan kohdistaa miehiinkin. Tässä vaiheessa voidaan tietysti huomauttaa tilasoista ja tämäntyyppisen väkivallan kasautumisesta naisille. Toisaalta voin minäkin pelata tilastoilla ja huomauttaa, että saan suuremmalla todennäköisyydellä väkivaltaisesti surmani kuin naiset keskimäärin.

      Maailma on valitettavasti epätäydellinen paikka, jossa niin miehiin kuin naisiin kohdistuu vaaroja. Siksi ei ole enää mielekästi puhua etuoikeuksista, kun sellaisia ei miehillä ole. Oliskin siksi mukava kuulla, miten ongelmiin puututtaisiin? Lainsäädäntö on jo kunnossa (raiskaustuomioita pitäisi tosin koventaaa), joten oma ehdotukseni on asennekasvatus. Kaikki lähtee kotoa. Mutta tälläkään ei pahuutta maailmasta pois saada. Niin kauan kuin ihmiset täällä tallustavat, voivat naiset joutua potentiaalisesti raikatuiksi tai miehet surmatuiksi ennenaikaisesti.

      "Meidän valtaamme valita kumppani tai olla valitsematta kunnioitetaan harvinaisen vähän."

      Mitä tuo käytännössä tarkoittaa? Yksikään nainen ei joudu vastoin tahtoaan parisuhteeseen tai avioon. Tätä tietysti tapahtuu tiettyä uskontokuntaa edustavien maahanmuuttajien keskuudessa, joten syyttäkää heitä. Jos nainen pakotetaan seksiin, on kyseessä tällöin raiskaus, josta seuraa rangaistus. En siis ymmärrä, mitä tarkoitetaan sillä, että naisten päätösvaltaa ei kunnioiteta. Ei, sitö kunnioitetaan täällä Suomessa aika perkeleen hyvin ja hyvä niin. Ählämimaissa ei niinkään.

      "Osa antaa muiden ihmisten syyllistää itseään miesten huomiosta, jota ei kaivattu missään olosuhteissa, ja antaa sen ohjata pukeutumistaan, käytöstään, juomistaan, liikkumistaan jne. vaikka syy on puhtaasti näiden miesten."

      Raiskausta tai häirintää ei oikeuta mikään ja niihin syyllistyviä on rankaistava. Siitä huolimatta kenellekään naiselle taikka miehelle ei ole haitaksi katsoa juomistaan ja liikkumistaan. Jos eläisimme täydellisessä maailmassa, voisin mennä huoletta vetämään perseet olalle, taskut fyffestä pullistellen. Koska epätäydellisemmässä maailmassamme on kuitenkin pahoja ihmisiä, jotka eivät kunnioita sinunkaan ihmisarvoasi, on tämä syytä ottaa huomioon. Jos päädyt siis minihameessa ja ympäripäissäsi hortoilemaan pimeään puistoon ja sinut raiskataan, olet ollut tyhmä. Raiskaajalle kuuluu luonnollisesti hänen ansaitsemansa rangaistus, mutta sinulle kuuluu idiootin leima.

      Poista
    6. Ihan hirveästi lisää ei tähän keskusteluun taida olla mahdollista tuoda. Pelkäksi jankkaamiseksi menee. Korppi on oikeus jatkaa yleistysten linjalla ja yrittää viittaamattomilla tutkimuksilla ja "itsestäänselvyyksillä" kiistää ja sivuuttaa kokemukset, joita monikin nainen on tässä kommenttiketjussa tuonut esille. Olisikohan aika laittaa pillit pussiin ja todeta, että Korppi ei tunne olevansa etuoikeutettu mies, ja keskusteluun osallistuneet naiset tuskin kykenevät tätä mitenkään kumoamaan. He ovat puolestaan kertoneet oman näkemyksensä asiaan, ja tuoneet omat kokemuksensa pöytään. Korpilla on oikeus (pun intended) tähän kokemukseensa, ja niin on naisillakin.

      Jos nainen kokee, että häneen suhtaudutaan sukupuolen takia eriarvoisesti, ei mikään tutkimus tai ulkopuolinen ole kelpo sitä kiistämään. Femisti ajaa kaikkien ihmisten tasa-arvoa samalla kun ajaa naisten. Tämä on minun näkemykseni feminismistä-- jos joku miesten sortoa (?) tai naisten ylivaltaa (?) ajava kutsuu itseään feministiksi, hän ei sitä minun silmissäni ole.

      Kannustan miehiä ajamaan asioita niin, että heidän kohtaamansa epäkohdat ja epätasa-arvoisuudet yhteiskunnassa poistuisivat tai olisivat ainakin siedettäviä (asevelvollisuus, huoltajuusasiat, yksinäisyys, itsemurhat). Naisen itsemääräämisoikeus ja ihmisoikeudet eivät kuitenkaan tästä saa vaaraantua. Meillä on oikeus päättää, kuka meihin koskee, kenen kanssa jaamme elämämme tai tuntuuko meistä siltä, että meitä ei kuunnella.

      Vastuu miesten hyvinvoinnista ei ole pelkästään naisilla, se on myös miehillä itsellään -- se on etenkin heillä. Niin paljon miehiä on päättäjinä Suomessa, että luulisi heidän mielellään ajavan miesten asioita, jos sen tarpeelliseksi kokevat.

      Poista
    7. Noniin, asiaa Jenni, tuossa on jo tarttumapintaa. Katsotaanpa:

      En lähde kiistämän kokemuksiasi. En kiistä, etteikö seksismiä ja tympeitä asenteita yhteiskunnasssa esiintyisi. Meillä esiintyy ihan oikeatakin rasismia, naisvihaa ja mitä niitä nyt keksiikin. Oma kysymyksensä on, esiintyykö niitä valtakunnalliseksi ongelmaksi asti tai yleisinä normeina. Vastaukseni on ei.

      Näen ristiriitaa siinä, että et kannata yleistämistä, mutta yleistätkin omat henkilökohtaiset kokemuksesi, mikä on melko solipsistinen näkemys. Kokemustasi värittää myös se ilmeinen seikka, ettet ole tavanomainen nainen. Olet kirjailijana ja kirjoituksistasikin päätellen todennäköisesti keskimääräistä älykkäämpi ja herkempi ihminen. Siksi ne samat asiat ja jutut, jotka eivät perujamppaa tai -maijaa hetkauta, voivatkin satuttaa sinua. Itse tunteiltani lähes yliherkkänä ihmisenä voin allekirjoittaa saman. Minua satuttavat pienetkin jutut ja jos miehisestä maailmasta puhutaan, on kaikenlainen öyhöilymachoilu ja äijäily epämukavaa itselleni. Olen kyllä mies, mutta totaalinen outolintu. Tämäkin värittää omaa kokemusmaailmaani ja toisinaan nähdessäni punaista en voi olla pitämättä kaikkia naisia pinnallisina huorina, joista yksikään ei voi tuntea aitoa kiintymystä minuun. Pahimmillaan päähän puskee ajatuksia, jotka olisivat tähän blogiin painokelvottomia. Mutta se ei ole kuitenkaan sitä, mitä naisista todella ajattelen, koska ymmärrän että heitä on moneen lähtöön ja haluan näin myös uskoa. Miehet ja naiset ovat loppupeleissä yhtä pahoja ja hyviä.

      Naiset kohtaavat omat vaikeutensa, eikä heillä ole miesvaltaisella paikalla välttämättä helppoa, koska se kysyy tietynlaista luonnetta. Kun mainitset, että puoliaan pitävää naista voidaan katsoa oudosti, mietipä miten heikkoutta näyttävää miestä katsellaan. Naisten suosiosta on tällaisen miehen turha haaveilla.

      "Minulla on naisena jatkuvasti tunne, että asiat, joita miehessä arvostetaan, eivät päde naisiin. Kuten tämä oman puolensa pitäminen."

      Kuin myös miehillä. Tämä on seurausta siitä, että naiselliset ominaisuudet miehillä ja päinvastoin on katsottu epätoivottaviksi. Kuten olen aiemminkin huomauttanut, nykyaika on onneksi armeliaampi tämän asian suhteen. En tiedä onko herkkyys erityisesti naisellinen ominaisuus, mutta sen omaavana en ole tuntenut oloani täysin kotoisaksi oikein missään ja minun on ollut aina hankala pitää puoliani.

      "...yhteiskunta on rakennettu miehen logiikan "

      Siihen on yksinkertainen syy. Miehet ovat hoitaneet kaikki tehtävät, joissa tätä on tarvittu. Ja vaikka nykyaikana mikään ei estä naisia ryhtymästä esimerkiksi hiilikaivostyöläisiksi, ei suurta ryntäystä näihin tehtäviin ole nähty. Sen sijaan on huudettu esimieskiintiöiden perään, koska naisista on "huutava pula" johtavilla paikoilla. Miksi palomiehet ovat miehiä? Koska naiset reputtavat fyysistä suorituskykyä mittaavat kokeet.

      Poista
  10. Korppi kysyy: "Minulle jäi siis edelleen epäselväksi, missä ne etuoikeuteni ovat?" No tässä vähän tietoa naisen asemasta Suomessa. On varmaan itsestään selvää, miksi sinulla on paljon enemmän niitä etuoikeuksia, jos naisen asemaa tarkastellaan maailmanlaajuisesti.

    > naiset tekevät enemmän kotitöitä kuin miehet: naiset tekevät edelleen kahta työpäivää, yhden töissä, toisen kotona.
    > perheessä nainen on usein projektipäällikkö, joka delegoi tehtävät, hoitaa paperihommat (esim vakuutukset) ja pitää lasten menot sekä harrastukset (esim kaverisynttärit ja lääkärit) mielessä. Kuulostaa ehkä pieneltä asialta, mutta ei arjen tasolla todellakaan ole vähäpätöistä.
    > yleensä nainen jää kotiin hoitamaan vauvaa/taaperoa
    >> tämän takia naisen eläke-etuudet ovat pienemmät
    > naisia on enemmän pätkätöissä
    > naisella katsotaan olevan luontainen hoivavietti, vaikkei hänellä sitä olisi. Siksi esimerkiksi ikääntyvien vanhempien hoito jää usein tyttären vastuulle.
    > nainen joutuu maksamaan ehkäisystä (esim hormonikierukka 150 €), kuukautissuojista ja meikeistä, koska yhteiskunnassa oletetaan, että nainen on huoliteltu.
    > iso joukko miehiä (esim. ns. miesasia-aktivistit) sanovat edelleen suoraan mielipiteenään, että naiset ovat fyysisesti ja psyykkisesti vähempiarvoisia kuin miehet. Olisin mielelläni niin etuoikeutettu, ettei tarvitsisi kuunnella sellaista.
    > eduskunnassa on edelleen enemmistö miehiä
    > naiset joutuvat pelkäämään pukeutumisensa takia, oli sitten kyse minihameesta tai islamilaisesta asusta. Jos taas pukeutuu vaikka mekaanikon haalariin niin sekin on väärin, koska ei ole naisellinen
    > naiset saavat edelleen n. 20% vähemmän palkkaa (ks esim. http://www.findikaattori.fi/fi/13)
    > 2009 toiseksi yleisin henkirikostyyppi Suomessa oli sellainen, jossa puoliso surmaa naisen
    > seksuaalisen väkivallan uhri on useimmiten nainen
    > naiset joutuvat pelkäämään raiskatuksi tulemista
    > seksuaalisesta väkivallasta ei Suomessa anneta kunnollisia rangaistuksia
    > seksuaalisen väkivallan uhreja syyllistetään
    > sukupuoli haittaa naisten urakehitystä
    > naiset kokevat, että sukupuolesta on haittaa palkkaamisessa, miehet eivät
    > yhteiskunta on täynnä naisiin kohdistuvaa vihaa ja vihamielisiä asenteita
    > naisia arvostellaan jatkuvasti ulkonäön perusteella ammatista riippumatta – myös minun ulkonäköäni haukutaan pitkin nettiä, vaikkei se vaikuta kirjailijantyössä mitenkään. Ulkonäköasioissa nainen ei voi ikinä voittaa, aina jotain on pielessä.
    > nainen altistetaan jatkuvasti sadoille seksualisoiduille viesteille ihan kaupunkikuvassakin tai tv:tä katsoessa. En haluaisi nähdä kaikkialla naisten pursuilevia (silikoni)rintoja
    (> sattumalta naisille tehdään enemmän kauneuskirurgisia toimenpiteitä ja valtaosa plastiikkakirurgeista on miehiä)
    > feministi on ruma, naisia ja jopa pikkutyttöjä huoritellaan, aikuiset miehet ahdistelevat alaikäisiä seksuaalisesti
    > nuoria tyttöjä opastetaan, että pitää olla varovainen, ettei joudu seksuaalisen väkivallan kohteeksi, mutta valistaako kukaan poikia siitä miksi se on väärin ja millainen lähestyminen on väärin?

    Feministinä ajan nimenomaan tasa-arvoa, miesaktivistit sen sijaan tuntuvat hinkuvan takaisin 1900-luvun alkuun. Itse toivoisin, että sukupuolella ei olisi ainakaan työelämässä mitään väliä, mutta tuntuu että nykyajan yliseksualisoituneessa kulttuurissa mennään vain pahempaan suuntaan.

    VastaaPoista
  11. Esim. Tilastokeskuksen ja Tasa-arvovaltuutetun sivuilta voi hakea ihan tutkittua tietoa asioista. "Mieskin voi olla seksuaalisen väkivallan uhri" on vähän outo argumentti (yhtään vähättelemättä näiden uhrien kohtaloa), kun prosentuaalisesti määrä on kuitenkin tosi pieni. Kun tarkastellaan sukupuolten välistä tasa-arvoa tietyssä yhteiskunnassa, nimenomaan tilastoilla ja tutkimuksilla on merkitystä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Laura. En ole yhtään tilastollisesti tai numerollisesti suuntautunut ihminen, joten en jaksa noita etsiä ja kaivaa.

      Poista
  12. Jenni: "Se, että asun Suomessa missä naisella on aika pirun hyvä elää moneen muuhun maahan verrattuna, ei estä sitä etteikö sydämeni vuotaisi verta jokaisen kivityskuoleman, hapon viskelyn, lapsimorsiamen, ihmiskaupan uhrin ja alistamisen kohdalla."

    Puhuin tässä siis Suomesta ja länsimaista. Tietenkään en minäkään pidä siitä, kun tuollaisia tarinoita eteen sattuu. Minä samaistun sukupuolesta riippumatta noihin tragedioihin, kenelle niitä sattuukaan.

    "Naisten ulkonäkö on yksi sellainen asia, johon kiinnitetään jatkuvasti huomiota ohi sen, mitä heillä on sanottavana. Presidentin rouvan mekkoa kommentoidaan, naisministerien asuvalintoja ruoditaan ja kritisoidaan."

    Miestenkö kohdalla ulkonäköpaineita ei ole? Hintelä ja pieni mies tuskin saa omasta fyysisestä habituksestaan pönkitystä itsetunnolleen. Ja suoraan sanottuna, jos se että presidentin oukea tv-lähetyksessä kommentoidaan, ei ole minun silmisssäni seksismiä. Ja edelleenkin monet naiset aivan omasta halustaan esineellistävät itseään. Kun nämä pukeutuvat toppiin, jossa tissivako vilkkuu ja nännit pullottavat, alkaa katse tahattomasti harhailemaan...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Korppi hyvä, en tiedä onko keskittyminen naisten ulkonäköön suorastaan seksismiä, mutta ainakin se antaa vahvan signaalin siitä, mitä heidän kohdallaan pidetään tärkeänä: pukeutumista, ulkonäköä, säädyllisyyttä/säädyttömyyttä. Tämä ei ole merkki tasa-arvoisesta kohtelusta.

      "En kiistä, etteikö seksismiä ja tympeitä asenteita yhteiskunnasssa esiintyisi. Meillä esiintyy ihan oikeatakin rasismia, naisvihaa ja mitä niitä nyt keksiikin. Oma kysymyksensä on, esiintyykö niitä valtakunnalliseksi ongelmaksi asti tai yleisinä normeina. Vastaukseni on ei."

      Sinun vastauksesi on ei, mutta mitä kertovat tilastot ja naisten kokemukset? Sinulla itselläsikin on näitä kokemuksia herkkänä miehenä, mutta lasket ne ilmeisesti yksittäistapauksiksi?

      Miesten ulkonäköpaineet ovat aika eri luokkaa kuin naisilla. Toki ne ovat kasvamaan päin (valitettavasti), mutta en ole huomannut, että tuolla normaaliarjessa syynättäisiin samalla tavalla miesten seksuaaliseksi miellettyjä ruuminosia kuin naisten syynätään. Itsekin mainitset, miten tissivako ja nännit saavat katseesi harhautumaan.

      Tämä on muuten aika törkeästi sanottu: "Ja edelleenkin monet naiset aivan omasta halustaan esineellistävät itseään. Kun nämä pukeutuvat toppiin, jossa tissivako vilkkuu ja nännit pullottavat, alkaa katse tahattomasti harhailemaan..."

      Miten se nainen siinä itseään esineellistää? Katsojahan sen tekee. Pitäisikö naisten käyttää vain poolokauluksellisia paitoja, pitää paitojensa napit leukaan asti napitettuina, etteivät muuttuisi esineiksi? Naiset ovat IHMISIÄ, ja vaikka he kulkisivat alastomina kaduilla, he eivät muuttuisi esineiksi, ellei katsojan päässä ole jokin ruuvi pahasti kierossa. Etkö tosiaan huomaa tätä alatekstiä, jota kirjoitat? Ei nainen ole vain miehen katseelle luotu. Ei hän ole olemassa miestä varten tai miehen kiusaksi, hän vain on. Ja nännien pullottamiseenkaan ei aina voi paljon vaikuttaa, jos ulkona on esim. kylmä.

      Huhhuh. En enää edes tiedä, mistä asiasta tässä keskustellaan. Kuten arvelinkin, ei sinulla Korppi ole muuta aikomusta kuin kääntää kaikkien naisten (ja miestenkin) kommentit, tutkimusviittaukset (kiitos niistä, Laura) ja vinkit asioiden toisen puolen selvittämiseen ja toisenlaiseen näkemykseen omia tarkoitusperiäsi palvelemaan niiltä osin, kuin se on mahdollista. Muut voit huoletta sivuuttaa.

      Minustakin tuli keskustelun aikana erikoisyksilö: "Kokemustasi värittää myös se ilmeinen seikka, ettet ole tavanomainen nainen."

      Kyllä minä vain olen. Usko tai älä, meitä ei-tavanomaisia naisia on aika paljon.

      Poista
  13. Seksuaalisesta häirinnästä kouluissa saa tietoa kouluterveyskyselystä:

    http://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/vaestotutkimukset/kouluterveyskysely;jsessionid=11D4643FBEED2FD7DFA35FFE68039D70.liferay1

    VastaaPoista
  14. "Ja edelleenkin monet naiset aivan omasta halustaan esineellistävät itseään. Kun nämä pukeutuvat toppiin, jossa tissivako vilkkuu ja nännit pullottavat, alkaa katse tahattomasti harhailemaan..."

    Onko tämä mielestäsi todella ihmisen oma valinta? Jossain määrin tietysti on, mutta miksihän varsinkin nuoret naiset pukeutuvat paljastavasti ja turvautuvat kauneuskirurgiaan?

    VastaaPoista
  15. Laura Honkasalo:

    En puhunut maailman, vaan Suomen kontekstissa. Maailman mittapuulla olen ollut niin onnekas, että minua sietäisi vetää turpaan. Oli kyse miehistä tai naisista.

    Ja muuhun: olisi mukava että lukisit kommenttini ennen kuin kirjoitat omasi. Vetoat nyt sellaisiin asioihin, jotka olen osoittanut vääräksi. Ja Jennille sama: sanot, että minä jankkaan. En nyt tarkalleeen ymmärrä mistä puhut, koska et ole kumonnut yhtäkään väitettäni sellaisenaan, vain puhunut omasta kokemuksestasi naisena. Ja koska edellinen virke vaikuttaa kusipäiseltä, sanon heti perään etten vähättele kokemuksiasi. Ne ovat mitä ne ovat ja seksismiä esiintyy. On myös kummallista, että puhuessani naisista yleisellä tasolla, et kykene sanomaan muuta kuin "eivät kaikki naiset". Silti sinulla ei ole vaikeuksia puhua miesten yleisistä etuoikeuksista ja "kollektiivisesta naiseuden kokemuksesta". Et voi syödä kaukkua ja samalla säästää sitä.

    Se viittaamaton tutkimus, jota Jenni tarkoittaa löytyy täältä:

    http://www.ihmisoikeuskeskus.fi/?x177247=287926

    Siitä kyllä selviää, että naiset kyllä kokevat väkivaltaa. Siteerasin sitä YLE:n uutisen pohjalta ( http://yle.fi/uutiset/lahes_puolet_suomalaisnaisista_on_kohdannut_vakivaltaa__miten_vakivaltaa_voisi_vahentaa/7120461 ), joten sanavalinta "minkäänlaista" väkivaltaa oli epätarkka, myönnettäköön. Mutta edelleen väite, että Suomi lisi erityisen väkivaltainen paikka naiselle, on ehtaa braavo sierraa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "En nyt tarkalleeen ymmärrä mistä puhut, koska et ole kumonnut yhtäkään väitettäni sellaisenaan, vain puhunut omasta kokemuksestasi naisena."

      Enkä tule kumoamaankaan, koska näen asian niin, että puhut omasta kokemuksestasi, aivan kuten minäkin. En minä ole kaiketi kiistänyt missään vaiheessa, etteikö yhteiskunnassa olisi paljon parantamisen varaa miestenkin aseman osalta. En vain kykene näkemään, miten olisi naisten vika, että jotkut miehet kokevat olevansa altavastaajien asemassa. Kyllä miehet voivat siihen asemaansa itsekin vaikuttaa.

      Jos kaiken pahan olon ytimessä on se, ettei saa naista (suhteeseen/seksiin/läheisyyteen), niin en ymmärrä miksi sitä pitää alkaa tasa-arvon nimissä itselleen penäämään. Koska naiset eivät ole homogeeninen joukko, ei todellakaan ole niin, että vain jotkut alfaurokset tai hyvätuloiset saisivat naisia. Jokaisella miehellä on oikeus parantaa asemiaan, eikä siihen tarvita muskeleita, machoilua tai ökyilyä. Joitain naisia ne voivat viehättää, mutta aika isoa osaa ei. Eivät kaikki naiset ole pinnallisia.

      "On myös kummallista, että puhuessani naisista yleisellä tasolla, et kykene sanomaan muuta kuin "eivät kaikki naiset"."

      Itse asiassa sinähän näin taidat sanoa. :) "Ei meillä täällä Suomessa", "joidenkin naisten kohdalla näin voi olla", "seksismiä toki esiintyy, mutta ei ongelmaksi asti." Jne.

      Väitteesi siitä, etten voi sekä syödä kakkua että säästää sitä, on virheellinen. Koska minulla on erittäin hyvä mielikuvitus ja pidän makeasta, voin oikein hyvin sekä syödä kakun että säästää sen. Naisen logiikalla.

      Toivotan Korpille onnea jatkossa!

      Julistan keskustelun päättyneeksi omalta osaltani, ja kehotan sen jatkamista haluavien siirtyvän toisaalle internetsin ihmemaahan.

      Kiva kun osallistuitte.

      Poista