Kummallista on aika, etenkin kirjan synnyn aika.
Aloitin "Mifongin perinnön" kirjoittamisen marraskuussa 2006, kohta viisi vuotta sitten. Käsikirjoitus lähti kustantamokierrokselle syyskuussa 2009. Kustannussopimuksen Kariston kanssa allekirjoitin helmikuussa 2011. Kirjan julkaisuajankohdaksi on kaavailtu huhtikuuta 2012, mutta en tiedä kuinka todennäköistä on, että aikataulu pitää. Kässäri on kustantajalla, toimittamista ja taittoa vailla.
Tuntuu, että "Mifongin perintö" roikkuu ja roikkuu mielen takamailla, tekstitiedostona ja tiiliskiven paksuisena tulostusnippuna nurkissa. Se on kirjoitettu, valmis ja nyt toivoisin vain, että se saataisiin luettaville. Mihin nämä vuodet ovat kadonneet? Mihin hulahti 2010?
Pakko puhallella vähän pölyjä muistipiirien päältä: 2010 oli odottamisen vuosi. Kirjoitin myös trilogian kakkososan ja novelleja. Ei siis ollenkaan niin hyödytön vuosi kuin haluaisin itselleni uskotella.
Ehkä olen nuori ja siksi kärsimätön, tai sitten olen vain luonnostani kärsimätön. Tulisi jo! Seuraava! Eteenpäin! Mitä sitä vielä kuhnitaan? Hyvänen aika, olin kirjan kirjoittamisen alussa 23 vuotta, ihan lapsi, kapaloissa, opiskelija! Kun trilogian viimeinen osa julkaistaan, olen varmaankin nelikymppinen, keski-ikäinen, katkera!
Onneksi olen sentään suhteellisuudentajuinen.