Näytetään tekstit, joissa on tunniste lista. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste lista. Näytä kaikki tekstit

20.12.2016

Kirjalahja, paras lahja: Meresmaan vinkkilista

Kirjoja on ilmestynyt tänäkin vuonna niin paljon, että mitä ihmettä sinne pukinkonttiin oikein pakkaisi?

Kas tässä muutama vinkki hyviksi havaituista. Listani on poiminta omista hankinnoista.


Novelleja ja muuta lyhyempää:

Katri Alatalo: Älä riko pintaa


Katri Alatalon kauhusävyiset fantasianovellit vievät lukijansa pohjoiseen Talvilaaksoon ja kaukaisille Kesäsaarille. Novellit sijoittuvat Mustien ruusujen maa -romaanitrilogiasta tuttuun maailmaan, mutta ne ovat itsenäisiä kertomuksia. Tarinat kertovat perheestä, aikuistumisesta, lähtemisestä ja matkanteosta. Kuolema koskettaa monia tarinoiden henkilöitä, ja jokaisen on valittava oma tapansa suhtautua asiaan: toiset surevat, toiset vastustavat, ja joku odottaa kuolemaa luokseen kuin vanhaa ystävää.

Magdalena Hai: Haiseva käsi


Zombeja, aaveita ja mörköjä ei ole olemassa! Eihän? No, Uhriniituntakaisen kylässä ei aina voi olla varma Haiseva käsi ja muita kauheita tarinoita Uhriniituntakaisesta on yhtä aikaa karmea, kaunis ja ilkikurinen tarinakokoelma nuorille. 

Shimo Suntila: Tähtiviima


Avaruudessa yksikin virhe on kohtalokas. Äärimmäiset etäisyydet ja tähtien neuloma tyhjyys ovat ihmismielelle liikaa. Vain houkat, uhkarohkeat ja konemielet suuntaavat sinne oman henkensä uhalla. Tähtiviima on kokoelma tieteisnovelleja, joissa ihminen on pieni ja avaruus valtava. Silti kaikki ei ole lohdutonta – joskus joku rohkea jää eloon ja saattaa muuttaa maailmaa piirun verran paremmaksi paikaksi.


Romaaneja, jotka sopivat myös nuoremmalle lukijalle:

Salla Simukka: Sisarla


Sisarla on tarina sielunsisaruudesta. Se on myös tarina Salamaisuuksien puutarhasta ja Silmiöiden merestä ja sudenolennoista ja rikkoutuvista peileistä ja sirpaleista, jotka jäädyttävät.


Sari Peltoniemi: Taivazalan joutsen


Kuka Kielisen asukkaista on avaimenkantaja? Uuden, jännittävän Avaimenkantaja-triogian ensimmäinen osa.

Mirandan, Veeran ja Olavin kesä huipentuu hurjaan seikkailuun, joka muuttaa heidän elämänsä ja käsityksensä niin Kielisestä kuin sen asukkaistakin: Kielisestä on ikiaikaisia yhteyksiä muihin maailmoihin ja kylässä asuu avaimenkantaja, joka voi liikkua maailmojen välillä.

Mervi Heikkilä: Tuonella kulkijat



Roona ei ole kuin muut. Roonalla on salaisuuksia. Sellaisia, että lomareissu Turkuun muuttuukin ihan toisenlaiseksi matkaksi. 
Mervi Heikkilän ”Tuonella kulkijat” kulkee petojen polkuja synkän metsän siimekseen ja Tuonen virran rantaan, ikiaikaisten arvoitusten äärelle. Tuonella kulkijat on Louhi-sarjan II osa.



Romaaneja:

Elina Pitkäkangas: Kuura


Urbaania fantasiaa ja romantiikkaa sekoittava Kuura ammentaa tiivistunnelmaisen tarinansa klassisista ihmissusimyyteistä. Nykypäivän Suomeen sijoittuvassa kertomuksessa pedon ja ihmisen kahtiajako on pelkkä veteen piirretty viiva. 

Samuli Antila: Vasalli

Anton havahtuu Kalevankankaan taisteluiden keskellä ja joutuu mukaan salaperäisen veljeskunnan ikiaikaisiin juonitteluihin. Sotien laineet pyyhkivät yli Suomen. Anton yrittää pysyä hengissä ja ymmärtää, kuka käskee ketä. Löytyykö vastaus ikiaikaisesta Metsästä vai joutuuko Anton metsänpeittoon?

Tiina Raevaara: Korppinaiset

Yön sävyissä hehkuva romaani pakottavasta rakkaudesta 
Johannes palaa isovanhempiensa unohdettuun perintötaloon, jonka aikoo kunnostaa kodiksi itselleen ja kadotetulle rakastetulleen Aalolle. Talo pitää sisällään outoja vihjeitä hänen isänsä kuolemasta, jota hän on pitänyt onnettomuutena, mutta menneisyys pakenee hänen ulottuviltaan aivan kuin Aalo vuosia aiemmin. Isän kohtalo vaivaa Johanneksen mieltä yhä pahemmin. Samalla hänen täytyy voittaa Aalon sydän takaisin puolelleen.

4.2.2013

Liebster-tunnustus ja lista


Sekä Ahmu Vinttikamarissa -blogista että Kirsi Kirsin Kirjanurkasta antoivat viime vuonna minulle tunnustuksen! Olen ollut saamaton ja tunnustuksen tunnustaminen on jäänyt roikkumaan, mutta toivottavasti en ole vaikuttanut kovin kiittämättömältä. Ohjeet kuuluvat näin:

1. Kiitä antajaa ja linkitä hänen blogiinsa
2. Valitse viisi suosikkiblogiasi jolla on alle 200 lukijaa, ja kerro se heille jättämällä kommentti
3. Kopioi ja liitä palkinto blogiisi
4. Toivo, että ihmiset joille lähetit palkinnon antavat sen eteenpäin heidän viidelle suosikkiblogilleen

Kun tämä tunnustus nyt on jäänyt pyörimään kuukausikausiksi mieleni nurkkiin, en oikein kehtaa sitä eteenpäin lähettää. Kiitos kuitenkin Ahmulle ja Kirsille tunnustuksesta!

Listaan tähän sen sijaan neljä asiaa, joita lukija on arvaillut kirjoittajasta (siis tässä tapauksessa minusta) pelkkien tekstien perusteella, ja kerron kuinka hyvin he ovat osuneet oikeaan.

1. "Onkohan Meresmaa suurikin salmiakin ystävä?" - Normandiani 
     (Arvatkaa, mitä mussutan paraikaa!)
2. "Luulin aloittaneeni miehen kirjoittaman kirjan lukemisen." - Pigeonnaire
    (Hahaa! Gotcha!)
3.  "Yhteydet R.A. Salvatoren mustan haltian kissakaveriin ovat kipeän selviä. (Reusta.)" -Antti Oikarinen, Tähtivaeltaja 3/2012
(Sori, mutta Salvatore ei ole tuttu kuin kursorisesti.)
4. "Kirjailijalla täytyy olla lapsia, kun kirjoittaa äitiydestä näin tunnistettavasti." - sähköpostipalaute
(Ei ole, ei tule.)

7.9.2012

Olen kiitollinen, että...

Marke Marken maailmasta ja Vera Vera(n) Italiasta haastoivat minut pitämään maljapuheen. Haaste on alun perin lähtöisin Deeltä, joka onneksi mainitsee, että kyseessä on sentimentaalinen lässytyshaaste. Hienoa! Kyynikkokin saa luvan kyynelehtiä.

Tässä haasteen ohjeistus:

1. Kirjoita listaustyyliin parin rivin maljapuhe, jossa listaat viisi asiaa, josta sinulle tulee erityisen hyvä mieli/mistä olet kiitollinen.
2. Haasta viisi bloggaajaa tekemään samoin.

***

Ensin pari ajatusta kiitollisuudesta.

Kiitollisuus tekee hyvää. Kun tunnen kiitollisuutta jostain, olen tässä hetkessä tiukasti kiinni, juurtunut juuri siihen multaan, josta kasvu tapahtuu. Kiitollinen voi olla hyvin pienistä asioita ja samalla hyvin suurista. Skaala on niin valtava, että pienten kiitollisuuden aiheiden merkitys kalpenee isojen rinnalla, vaikka mielestäni näin ei pitäisi olla. Kiitollisuuteen liitetään heti rinnakkaistunne syyllisyys, joka vasta viheliäinen onkin. Aika monta kertaa saattaa kuulla, kun jotakuta käsketään, että "olisit kiitollinen". Minua tämä sieppaa, sillä kiitollisuus on luonteeltaan yksityinen. Varmasti valtaosalla käskijöistä on hyvät tarkoitusperät, mutta syyllisyyden tunne ei ruoki kiitollisuuden tunteita minulla pätkän vertaa.

Tällä hetkellä olen kiitollinen:

1.) Että Mifongin perintö on saanut paljon arvioita ja palautetta, ja että siitä on pidetty.

2.) Että toinen käsikirjoitukseni on käytännössä valmis.

3.) Että työelämäni (ne kaikki kolme) pitävät minut toimeliaana ja leivässä, ja tarjoavat monenlaisia haasteita.

4.) Että olen vuodessa tutustunut lukuisiin kirjoittaviin ihmisiin, jotka tarjoavat tukea ja kannustusta uralla, joka entuudestaan oli aivan vieras.

5.) Että tarinat eivät ole hylänneet minua.


Minua kiinnostaisi kovasti tietää, mikä tekee kryptozoologi Magdalena Hain kiitolliseksi tai saa hänelle erityisen hyvän mielen. Haasteen saavat myös AnuhElinaMorre ja touhutonttu.