Fanifiktio on ilmiönä kiinnostava, ja netin tulemisen myötä se on houkutellut yhä useampia kirjoittamisen pariin. Itse en ole fanifiktiota kirjoittanut, mutta lukenut kyllä. Koska oma tuntemukseni aiheesta on varsin köykäisellä pohjalla, haastattelin henkilöä, joka on innostunut toden teolla fanifiktion maailmasta ja kirjoittaa sitä itsekin.
 |
| (c) J.S. Meresmaa |
Kuka olet ja kauanko olet kirjoittanut fanifiktiota?
Netissä kuljen yleensä nimellä Selenic, mutta siviilissä olen Anne. Olen kirjoittanut fanifiktiota hieman yli pari vuotta jos lasketaan julkaistuista teksteistä, muuten hieman pidempään. Lukija olen ollut jo sitäkin aiemmin, aloitin ehkä 3-4 vuotta sitten, kierrettyäni aiheeseen mangan ja yaoin kautta. Kirjoitan englanniksi, koska se on kieli jolla fanifiktiota myös luen, ja koska sitä kautta tavoittaa ehdottomasti laajemman lukijakunnan, sekä pääsee osaksi laajempaa yhteisöä, josta on muodostunut minulle tärkeä. Lisäksi koin itse että suomeksi kirjoittaminen oli jotenkin kankeampaa ja paljon itsekriittisempää, sekä asteen verran nolompaa kuin jollain muulla kielellä. :)
Yksinkertaistettuna fanifiktio on kirjoittamista, jossa hyödynnetään henkilöitä ja maailmoita, jotka joku toinen on keksinyt. Onko tämä riittävä määritelmä, vai lisäisitkö siihen jotakin?
Tämä lienee se helpoin selitys, jota olen kyllä itsekin käyttänyt. :) Mutta kysymys siitä onko se riittävä, onkin toinen juttu. On vaikea laittaa sanoiksi sitä, mitä kaikkea fanifiktion kirjoittaminen saattaa ihmisille merkitä, ja tavallaan se on kuitenkin se tärkein osa sitä tekemistä; mitä se antaa ihmisille, sekä kirjoittajille, että lukijoille. Tuo määritelmä kuitenkin kattaa hyvin sen perusidean, ja mielenkiintoista onkin mihin kaikkeen sitä voi soveltaa, ja mihin vedetään se raja fanifiktion ja originaalin teoksen välillä. Tästä olen käynyt mielenkiintoisia keskusteluja, yhdessä jopa mietittiin onko Kalevala originaali teos, vai Lönnrotin fanifiktiota keräämistään kansantaruista. Tällaiset ajatusleikit ovat tavallaan myös hyvä lähtökohta pohdinnalle tekijänoikeuksista, johon fanifiktion kohdalla törmää.
Mikä fanifiktion kirjoittamisessa viehättää? Miksi sitä kirjoitetaan?
Uskoisin että useimmiten pohjalla on rakkaus teosta ja sen maailmaa ja hahmoja kohtaan, oli sitten kyseessä kirja, peli, tv-sarja, tai mikä tahansa muu lähde, joka tuottaa halun laajentaa omaa kokemustaan siitä. Ehkä kirjoittaja näkee potentiaalia jota ei hyödynnetty, tarinoita joita ei kerrottu mutta jotka hän olisi halunnut kokea, tai haluaa pitää hengissä hahmon joka kuolee alkuperäisessä, tms. Toisaalta joskus halutaan vain hieman leikkiä toisen luomassa hiekkalaatikossa hetken aikaa ilman sen syvempiä pohdintoja. Tarkempia syitä fanifiktion kirjoittamiseen on yhtä monia kuin on kirjoittajiakin.
Minä kirjoitan tällä hetkellä tv-sarjoihin pohjautuvia tarinoita, sekä vanhoihin että meneillään oleviin perustuvia. Itseäni kiehtovat juuri nuo käyttämättömät mahdollisuudet, asiat joita alkuperäinen teos ei minulle tarjonnut, mutta joihin näin olevan aineksia. Lähtökohtana minulla ovat yleisimmin hahmot ja heidän välisensä suhteet. Tämän lisäksi, koska olen vasta aloittelija täysin omien tuotosten kirjoittajana, koin fanifiktion helpommaksi alkutieksi kirjoittamisen maailmaan kuin kokonaan originaalien juttujen luomisen.
Mutta tietysti kaiken taustalla vaikuttaa halu luoda jotain, samalla tavalla kuin missä tahansa tarinoiden kirjoittamisessa.
Mistä kaikesta fanifiktiota voi kirjoittaa? Mikä on oudoin tai hauskin lähtökohta, josta tiedät fanifiktiota kirjoitetun?
Kirjoittaa voi aivan mistä tahansa, vain oma mielikuvitus on rajana! Onhan tässä viime vuosina joku tehnyt elokuvan laivanupotuspelistäkin, vaikka sitä tuskin kutsutaan fanifiktioksi. Yksi hauskimmista esimerkeistä jonka muistan, on se kun törmäsin
tarinaan joka pohjautuu LOLcat meemeihin, pääosissa
Ceiling Cat ja
Basement Cat, joka kiinnostavalla tavalla antaa syvyyttä kyseisille hahmoille. (On muuten myös olemassa
LOLcat raamattukin, jossa raamatun kirjat on kirjoitettu uusiksi LOLcat malliin, ja josta voi miettiä onko se fanifiktiota jommasta kummasta, tai jopa molemmista.)
Minusta yksi fanifiktion parhaita puolia onkin se lähes rajattomalta tuntuva luovuuden määrä, johon sen parissa törmää.
 |
| (c) J.S. Meresmaa |
Fanifiktiosta löytyy lukuisia erilaisia tyylilajeja. Ovatko jotkin niistä erityisen suosittuja?
Tähän tarvittaisiin jonkun asiaa tutkineemman mielipide, sillä fanifiktion kenttä on todella laaja, ja minun on kokonaisuudesta vaikea kommentoida. (Pelkästään Archive of Our Own listaa tällä hetkellä yli miljoona erilaista faniteosta, kuvat ja videot mukaan lukien.)
Eri fandomien sisällä saattavat tietynlaiset tarinat nousta suosioon, mutta siitä ei kannata tehdä yleistyksiä. Tarinoiden tyyli vaihtelee paljon, keveistä ja hauskoista painavalla angstilla ladattuihin, historiallisista vaihtoehtomaailmoista kaukaiseen tulevaisuuteen, runoista ja raapaleista romaanimittaisiin kaunokirjallisiin tuotoksiin, jne. Uskoisin että kirjo on sellainen, että jokaiselle lukijalle löytynee jotain joka vastaa hänen lukumakuaan.
Minkälaisia asenteita fanifiktion kirjoittaja kohtaa?
Kun aloitin kirjoittamisen, koin että asiasta ei voi puhua fandomin ulkopuolisille. Jo pelkästään siksi, että monesti fanifiktiota ei katsota ’oikeaksi’ kirjallisuudeksi. Osin vaikutti sekin, että en myöskään kokenut itseäni varsinaisesti kirjailijaksi, saati sitten kovin lahjakkaaksi, vaikka olin muiden kirjoittajien kanssa työskennellytkin. Lisäksi kun ottaa huomioon, että kirjoitan paljon M/M slash –tarinoita — asia joka valitettavasti nyky-yhteiskunnassa tarkoittaa sitä, että pitäisi tietää toisen suhtautuminen homoseksuaalisuuteen ennen kuin ottaa asian edes esille — tuntui helpommalta pitää asia salassa kuin tuoda se julki.
Onnekseni sekä kotoa että fandomista löysin ihmisiä, jotka rohkaisivat jatkamaan kirjoittamista, ja itsetunnon kasvaessa totesin, että kyllä minä omasta mielestäni olen ihan oikea enkä mikään leikkikirjoittaja, ja aika hyväkin sellainen, ja jos joku ei pidä valitsemistani hahmoista ja heidän suhteestaan, hänen ei yksinkertaisesti tulisi lukea tarinoitani. Sen jälkeen oli jotenkin helpompaa kertoa asiasta muillekin. En silti huutele kirjoittamisistani jokaiselle vastaantulijalle, ei minulla ole tarvetta tehdä asiasta numeroa, mutta ei sitä myöskään tarvitse niin salailla. Siksi kun pyysit osallistumaan tähän haastatteluun, oli myös helppoa sanoa kyllä. :) Valitettavan moni muu kirjoittaja kokee yhä, että heidän on pidettävä tekemisensä salassa, jopa lähimmiltään.
Joskus ihmiset ovat myös asennoituneet fanifiktioon originaalia halventavana tai pilaavana. Joillekin alkuperäinen teos on niin rikkomaton ja pyhä, että siihen ei saisi sen julkaisemisen jälkeen koskea edes tekijä itse, saati sitten joku ’amatööri’. Onneksi meitä on moneen junaan, ja itse en ole kohdannut varsinaista vihamielisyyttä kirjoitusaikanani.
Koetko, että fanifiktion kirjoittaminen voisi loukata tai vahingoittaa alkuperäisteoksen tekijän oikeuksia tai teosta itseään?
Itse näen fanifiktion rakkauden- ja kunnianosoituksena alkuperäiselle ja sen tekijälle/tekijöille, ja tarkoitukseni ei koskaan ole loukata. Tekijänoikeudet ovat kuitenkin monimutkainen juttu, jonka lakikiemuroihin en aio puuttua, mutta jokaisen on tärkeää ymmärtää, että tekijöillä ehdottomasti on oikeutensa, ja heille kuuluu kaikki kunnia ja tuotto luomuksistaan. Siksi tekemäni fanifiktio on maksutta luettavissa, enkä aio enkä edes halua tehdä sillä rahaa. Minä kirjoitan fanifiktiota koska haluan luoda, ja jakaa rakkauteni teoksia ja hahmoja kohtaan muiden kanssa.
Alkuperäisten tekijöidenkin tunteet asiasta ovat vaihtelevat, joitakin ammattikirjailijoiden mielipiteitä
voi lukea täältä.
Yksi suosikkikommenteistani on Joss Whedonin (mm. Buffy the Vampire Slayer, Angel, Firely/Serenity):
"That’s why I made these shows. I didn’t make them so that people would enjoy them and forget them; I made them so they would never be able to shake them. It’s the way I am as a fan. I create the shows that would make me do that."
 |
| (c) J.S. Meresmaa |
Minkälaisia yhteisöjä fanifiktion kirjoittajien ympärille on kehittynyt?
Yhteisöt eivät yleensä kehity sinällään kirjoittajien ympärille, ellet sitten ole joku todella pitkään fandomissa kirjoittanut ja tietynlaista kuuluisuuttakin saavuttanut tekijä, vaan enemmän itse fanifiktion (ja muiden faniteosten) ympärille, olit sitten kirjoittaja tai lukija tai molempia.
Koska aloitin kirjoittamaan englanniksi, oli luontevaa liittyä englanninkielisiin yhteisöihin. (Tiedän että suomenkielisiäkin on, mutta en ole niihin juuri tutustunut, jo senkin vuoksi etten aloittaessani löytänyt niitä kovin helposti, ainakaan niihin sarjoihin liittyviä joista itse pidin). Yhteisöjä on erilaisia, ja jopa yksittäinen teos saattaa synnyttää useita eri kokoisia; osa niistä on yleisempiä, osa keskittyy vaikkapa tiettyä paria koskeviin tarinoihin, jne. Moni tietyn asian fani onkin osa useampaa yhteisöä, ja niiden jäsenistö verkottunut. Myös fandom itsessään koetaan yhteisöksi, sekä tietyn asian ympärille muodostuneena, että laajempana, kaiken fanittamisen kattavana.
Fanifiktion kirjoittajia löytyy kaikista näistä, sekoittuneina niihin jotka vain lukevat, mutta on tietenkin myös pelkästään kirjoittamiseen keskittyviä yhteisöjä, jossa kirjoittajat voivat yksityiskohtaisemmin keskustella tarinoiden luomiseen liittyvistä ongelmista, ja saada vertaistukea ja kannustusta. Esimerkkeinä vaikkapa kaksi Livejournalissa toimivaa yhteisöä,
You Should Be Writing ja
1 Million Words, joista kumpikaan ei ole tiettyyn fandomiin sitoutunut, vaan keskittyvät kaikentyyppisten kirjoittajien inspiroimiseen ja kannustamiseen.
Fanifiktio on ilmiönä varsin vanha, mutta siitä on alettu puhua laajemmin vasta viime vuosikymmenenä, kun kirjoitukset ovat siirtyneet lähes kokonaisuudessaan nettiin. Onko harrastajakunnan kasvamisesta koitunut hyötyjä tai haittoja?
Varmasti molempia, mutta toivon mukaan hyödyt korvaavat haitat. Tiettyjä ongelmia fandomeissa on aina ollut, kuten ’shipping wars’ –ilmiöt (esim. saman sarjan eri parien kannattajat ovat avoimen vihamielisiä toisiaan kohtaan), ja lisääntynyt aktiivisuus tuntuu tuovan sellaiset asiat pintaan ja näkyvälle paikalle helpommin. Näin käy varsinkin sellaisten fandomien kohdalla, joissa esim. sarjaa esitetään yhä, kun taas ns. ’ vanhemmat’ fandomit tuntuvat päässeen sellaisesta yli, ainakin suurimmaksi osaksi.
Positiivisena seikkana olen huomannut, että kaikki fandomit saavat osansa kasvusta, jopa sellaiset joiden kohde on aikoja sitten lopetettu sarja tms. Ja mitä enemmän ihmisiä löytää eri fandomien piiriin, sitä elinvoimaisempia ne ovat, ja sitä helpompaa on niiden sisällä löytää juuri ne, joiden kanssa on samalla aaltopituudella. Minulle fandomista on muodostunut eräänlainen perheen jatke, ja toivon mukaan fanifiktion kasvanut näkyvyys antaa saman kokemuksen yhä useammalle, sillä maailma ei ainakaan voi pahentua suuremmasta virtuaalihalausten ja tuen ja kannustuksen määrästä.
 |
| (c) J.S. Meresmaa |
Minkälaisia mahdollisuuksia näkisit fanifiktion tulevaisuudessa? Mihin se voisi kehittyä?
Minusta tulee olemaan mielenkiintoista nähdä, millaiseksi fanifiktion asema muuttuu tulevaisuudessa. Monia asioita toteutetaan nykyään fanivoimin tai crowd sourcing- rahoituksella, mikä avaa yhä laajempia mahdollisuuksia tehdä asioita. Mutta kaikki riippuu tietenkin lainsäädännöstä. Mutta ehkä siihenkin saadaan joskus positiivisia muutoksia aikaan. Tälläkin hetkellä sen eteen toimii mm. Organization for Transformative Works eli
OTW , joka pyrkii luomaan faniteoksille aseman laillisina luovina tuotoksina. Tai heidän omien sanojensa mukaan:
”OTW was created to work toward a future in which all fannish works are recognized as legal and transformative, and accepted as legitimate creative activity.”
Fanifiktio sinänsä tulee luultavasti pysymään melko samanoloisena, onhan kyse tarinoiden kirjoittamisesta, eikä se ole pohjimmiltaan muuttunut vuosisatoihin. Mutta erilaiset faniteokset tulevat valtaamaan yhä uusia alueita, sitä mukaa kun niitä ilmaantuu, kuten vaikkapa Tumblr on jo otettu aktiiviseen käyttöön. Sen paremmin en osaa ennustaa, sillä vain aika tulee näyttämään mihin tulevat fandomien jäsenet luovuutensa suuntaavat.
Mikä on asia, jonka toivoisit pysyvän ennallaan fanifiktiossa tai yhteisöissä, jotka kirjoittavat fanifiktiota? Entä minkä toivoisit ehkä muuttuvan?
Jos toivoisin jotain muuttuvan, se olisi turhan vihamielisyyden poistuminen. Vaikka oman kokemukseni mukaan fanifiktio ja fandomit ovat pohjimmiltaan hyväluonteisia, niin aina löytyy niitä jotka jaksavat lytätä toisten tarinoita ja mielipiteitä. Se minkä haluan pysyvän ennallaan, on kaikki se positiivisuus ja yhteenkuuluvuuden tunne jonka fandom parhaimmillaan tarjoaa. Fanifiktion kirjo kasvaa ja elää ja muuttuu, mutta sen ytimessä soisi aina olevan rakkauden sekä kirjoittamista, että inspiraation lähdettä kohtaan. Fandom = ♥
Mitä opastusta antaisit henkilölle, jota fanifiktio kiinnostaa? Mihin sivustoihin kannattaa tutustua?
Lähde rohkeasti tutustumaan asiaan. Fanifiktio käsittää rikkaan ja runsaan maailman, johon pääsee helposti sisälle pienellä opiskelulla, mutta varoituksena sanottakoon, että se vie myös helposti mukanaan. :) Syvempää ymmärrystä varten suosittelen liittymään johonkin itseä kiinnostavaan yhteisöön, vaikka sitten vain lueskellakseen asioita taustalta kommentoimatta mihinkään sen kummemmin. Asioihin pääse parhaiten käsiksi fandomin sisältä.
Valitettavasti olen kauhean huono suosittelemaan suomenkielisiä sivustoja, kun en itse niitä juurikaan käytä. Pikaisella etsimisellä löytyi kuitenkin mm.
FinFanFun -sivusto, joka ilmeisesti alunperin oli Harry Potter -faneille suunnattu, mutta jonka foorumilla on omat keskustelualueensa muiden fandomien tarinoille.
Englanninkielisistä suosittelisin heti aluksi
Fanlore –sivustoa, joka on kattava wiki-pohjainen hakemisto kaikesta fandomeihin liittyvästä, kuten historiasta, käytettävistä termeistä, jne. Toinen hyvä kohde, varsinkin fanifiktion lukemisen kannalta, on
Archive of Our Own eli AO3. AO3 on fanifiktion ja muun fanituotannon arkisto, jossa kuka tahansa voi liityttyään julkaista tekstejään, ja lukijat pääsevät selaamaan niitä kattavan, luokitellun hakemiston kautta. (Siellä muuten on muillakin kielillä kirjoitettuja tarinoita.) Koska kyseessä on enemmän arkisto kuin foorumi, keskustelumahdollisuudet ovat vähäiset, mutta tekstejä voi mm. ladata e-kirja muodossa luettavaksi.
Muuten erilaisia fanifiktioon liittyviä sivustoja on paljon, kuten esim
Fanfiction.net, joka AO3:n tapaan on avoin kaikille fandomeille, ja sisältää keskustelufoorumin. Lisäksi on tietenkin paljon eri fandomien omia sivustoja, eli jos jokin tietty juttu kiinnostaa, kannattaa lähteä etsimään juuri siihen keskittyvää paikkaa.
Minulle tutuimpia paikkoja ovat edellä mainittu AO3, sekä
Livejournal, blogityyppinen sivusto, jonne luodaan oma sivu jossa voi sitten julkaista tekstejä, tai kirjoitella muuten vain omia kuulumisia. Toinen vastaava paikka on
Dreamwidth, molempiin saa perustilin ilmaiseksi, jolla onnistuu kyllä kaikki tarvittava. Sekä Livejournal että Dreamwidth sisältävät yksittäisten ihmisten sivujen lisäksi community- eli yhteisösivuja, joihin voi liittyä jäseneksi. Niitäkin on paljon erilaisia, joten valinnanvaraa löytyy. Molempia sivustoja suosittelisinkin juuri sen yhteisöllisyyden tunteen vuoksi, Livejournalissa olen tutustunut lähestulkoon kaikkiin fandomissa tapaamiini ystäviin, joko kommentoimalla heidän tarinoihinsa, tai saamalla heiltä kommenttia johonkin omistani.
Ja jos haluaa, minuun saa fanifiktion merkeissä olla yhteydessä, jos tuntuu siltä että ihan yksin ei halua lähteä sen pariin seikkailemaan. :)
 |
| (c) J.S. Meresmaa |
Jos on tähän saakka kirjoittanut fanifiktiota pöytälaatikkoon, mitä etua tai hyötyä sen julkaisemisesta voisi koitua?
Monia, ja hyvin yllättäviäkin! Minulle suurin on ollut ehdottomasti itseluottamuksen kasvaminen, sekä kehittyminen kirjoittajana. Jos ei koskaan anna muille mahdollisuutta antaa palautetta teksteilleen, tai anna edes mahdollisuutta lukea niitä, ainakin itsestä tuntuu että ne menevät hukkaan. Ja useimmiten se palaute vain rohkaisee kirjoittamaan ja julkaisemaan lisää, vahvistaa uskoa itseen kirjoittajana, ja parhaassa tapauksessa auttaa näkemään missä on parantamisen varaa. Aina kun uskaltaa pistää itsensä likoon edes hiukan, saa jotain takaisin, ja minulle se pieni mutta aluksi suuren tuntuinen askel julkaista omia tekstejäni on antanut takaisin mitä ihanimman kaatosateen lailla ^_^
Mitä muuta toisten luomien henkilöiden ja maailmoiden hyödyntäminen voi fanifiktion kirjoittajalle opettaa? Madaltaako se esimerkiksi kirjoittamisen aloittamisen kynnystä?
Ehdottomasti oli paljon helpompaa aloittaa kirjoittaminen tavallaan puolivalmiilta pohjalta. Ja samalla kun tutkii sitä maailmaa ja hahmoja joista pitää, oppii niistäkin aina joitain, ja tulee mietittyä että miten sellaisia luotaisiin itse. Toisten luomusten analysointi, oli se sitten tietoista tai alitajuista, kehittää kyllä omaa arviointikykyä niiden suhteen.
Sitä on vaikea sanoa, onko fanifiktion julkaiseminen aina välttämättä sen helpompaa kuin originaalitekstien. Kynnys on jokaiselle henkilökohtainen, ja riippuu monesta asiasta onko valmis astumaan sen yli. Ehkä fanifiktion maine ei-niin-oikeana-kirjallisuutena saa sen kirjoittamisen tuntumaan helpommalta. Ainakin itsellä olivat kirjoittamisen paineet paljon pienemmät kuin originaalifiktiota kokeillessa.
Minkä harhaluulon tai ennakkoasenteen haluaisit korjata fanifiktion osalta?
Niitä joitakin tuli aiemmin jo mainittuakin, mutta varmasti yksi sitkeään istuva on sekin, että kaikki fanifiktio on jotain K-18-materiaalia täynnä kaikkea kauheaa. Fanifiktio on niin paljon muutakin, asia jonka itsekin opin vasta tutustuttuani kunnolla muihin kirjoittajiin, ja luettuani enemmän heidän teoksiaan. Fanifiktio on voi olla pohjaltaan mielen fantasiaa, mutta kirjallisuutena se on yhtä todellista kuin kaikki muukin, täynnä iloa, surua, draama, rakkautta, ja kyllä, sitä seksiäkin, mutta se ei ole koskaan se koko totuus. :)
Suurkiitos avartavista ja perusteellisista vastauksista!
***
Annen sivut löytyvät netistä osoitteista:
Lisäkysymyksiä ja muuta palautetta saa laittaa sähköpostiosoitteeseen, joka löytyy sivujen profiilipuolelta tai sitten minulta kysymällä!
