Mielenkiintoinen uutinen Ylen sivuilla tänään Viihdettä karsitaan Viron kirjastoissa.
Huokaus. Ei näin, vaikka määrärahakukkarossa kuinka pohjasauma pilkottaisi. Miten tässä voidaan vetää rajoja yhtään mihinkään? Koska kirjasta tulee kirjastolle kelvotonta viihdettä? Ovatko dekkarit sitä vai vain rakkausromaanit? Chick lit, jossa parhaimmillaan on todella terävää kuvausta nyky-yhteiskunnasta ja nuorten naisten elämästä, mihin kategoriaan se tipahtaa? Entä onko nuortenkirjallisuus viihdettä? Sci-fi?
Onko kirja viihteellinen, jos se viihdyttää? Voiko viihdekirjailijaksi leimattu julkaista korkeakirjallisuutta vai mennäänkö totutun brändin mukaan? Kuka tämän rajan vetää?
Olisiko tuossa tarpeeksi kysymyksiä osoittamaan sitä, että en ollenkaan ymmärrä mitä tällä haetaan ja miten sillä voidaan päästä mihinkään järkevään lopputulokseen. Minä tiedän, että on olemassa erilaista kirjallisuutta, mutta kaikki ne ajavat joitain tarkoitusta. Viihdekirjoista tulee hyvä olo, murheet väistyvät hetkeksi, toivo pilkahtaa. On tuttuja, turvallisia elementtejä, joiden pariin tulee joskus kaipaus. Monet lukevat vain viihdekirjallisuutta. Onko se väärin? Saako heidät lukemaan laadukasta korkeakirjallisuutta, jos lainastosta ei saa muuta kuin sellaiseksi luokiteltavaa?
En usko. Minä en saa samoja kiksejä Alice Munrosta kuin Sandra Brownista. Tai Kari Hotakaisesta ja Katja Kalliosta. En vain saa. Arvostan niitä kaikkia, pidän niitä laadukkaina ja nautinnollisina, vaikka ne eivät edusta kirjallisessa kulttuurissa samanlaisia arvoja. Miksi niiden edes pitäisi?
Hyvän viihteen kirjoittaminen on aivan yhtä työlästä kuin hyvän korkeakirjallisen teoksen. Väitän niin.
Ja sitä paitsi en usko, että "laatukirjallisuutta" voisi edes olla ilman viihdekirjallisuutta. Ei valoakaan ole ilman varjoa.
Karsitaan kirjastoista saman tien kaikki fiktio, kaikki proosa ja lyriikka. Tarjotaan vain tietokirjoja. Kyllä kansa sivistyy.
Ja "viihdekirjasta" voi myös tulla ns. korkeakulttuuria, jos se voittaa jonkin palkinnon. Olen ed. sitä mieltä, että jaottelua, joka pohjautuu mielipiteeseen, ei saisi käyttää lyömäaseena. Silloinhan on kyse pelkästään uskonnollisesta taistelusta, mun jumala on parempi kuin sun!
VastaaPoistaMikä oikeastaan on laatukirjallisuutta? Todellisesta arjesta kertovat kirjat? Olen samaa mieltä siitä, että viihteen kirjoittaminen on aivan yhtä työlästä kuin laatukirjallisuuden. Ihan samalla tavalla siinä kirjailija joutuu miettimään miten saa juonesta ja päähenkilöistä mielenkiintoisia. Maailma olisi paljon tylsempi ja vakavampi paikka ilman viihdekirjallisuudeksi kutsuttuja kirjoja.
VastaaPoistaAnne ja Outi, jotenkin on niin turhauttavaa, että tämän hyvän/oikean/laadukkaan/korkean/laita-tähän-haluamasi-adjektiivi -kirjallisuuden ja "sen muunlaisen" välille täytyy edelleen asetella raja-aitoja. Kai se on ollut sellaista iät ja ajat; aina on ollut kirjallisuuden lajeja, jotka ovat hyväksytympiä kuin toiset. Tähän varmaan olisi hyvä saada näkökulma henkilöltä, joka tietää kirjallisuuden historiasta enemmän kuin allekirjoittanut. :)
VastaaPoistaEhkä en vielä oikein ymmärrä, ehkä olen vain niin aloittelija. Mutta luulisi sen olevan selvää, että erityylisillä teksteillä on erilaiset tarkoitusperät. Viihde voi olla puhdasta eskapismia, mutta viihde voi olla myös vakavaa. Ja joskus viihteellisestä teoksesta voi ymmärtää itsestään ja elämästä enemmän kuin kirjasta, joka on laadullisesti niin korkeaa, ettei sitä jaksa lukea.
Näin mustavalkoista mikään tuskin on. Suurin osa kirjallisuudesta asettuu harmaalle alueelle. Tärkeintä olisi, että sävyjen koko kirjo säilyisi, jokaiselle löytyisi jotain, eikä työn arvostus olisi kiinni siitä, mihin kohtaan sävykentällä oma työ sijoittuu.
Luulen, että luokittelun voi kiteyttää sanontaan: Kaikki mikä on kivaa, on kiellettyä!
VastaaPoistaKatsos, kärsimys se on se, mikä jalostaa... ja pah! Elämä on tarkoitettu nautittavaksi, jos viihteen lukeminen tai kirjoittaminen on hauskaa ja nautinnollista, sitä pitää kannustaa!
-Leijona
Leijona, tervetuloa! :) Tällaista sensuurilta haiskahtavaa toimintaa en olisi osannut odottaa Virolta. Kyllä kaikenlaista kirjallisuutta tarvitaan. Ei teosten saatavuutta kirjastoissa saisi rajoittaa vain siksi, että ne sattuvat edustamaan jotakin tiettyä lajityyppiä.
VastaaPoistaKirjastoihin siis hankitaan teoksia valtion varoilla, jolloin artikkelissa mainittujen henkilöiden mielestä joukosta pitäisi karsia pois viihde, minkä sitten taas luulisi vähentävän lainaamista. Jokin tässä ajatuksessa ei tunnu täsmäävän.
VastaaPoistaJoanna, minä niin toivoisin, että aprillipäivä olisi ollut tämän uutisen ilmestymisajankohtana. :/
VastaaPoista