2020 on takanapäin. Vuosi on ollut melko... mielenkiintoinen, mutta rehellisyyden nimissä on sanottava, että se olisi voinut olla vieläkin pahempi. Henkilökohtaisella tasolla olen päässyt vähällä ja siitä kiitos kuuluu pitkälti hyvinvointiyhteiskunnalle nimeltä Suomi. (Olen erittäin tietoinen, miten epätasa-arvoisessa asemassa ihmiset ovat niin ammatillisesti kuin globaalisti, mutta keskityn tässä kirjoituksessa itsekkäästi itseeni.)
Kevään äkillinen kalenterityhjennys oli mieleenpainuva, shokeeraava tapahtuma, mutta kirjailijan kohdalla se käytännössä lopulta tarkoitti, että kirjoittamiseen jäi entistä enemmän aikaa. Niinpä sitä on tullut tehtyä ihan urakalla. Nimittäin kirjoitettua. Ja sitä myöten olen allekirjoittanut kaksi uutta kustannussopimusta (tai kolme, mutta yksi niistä on novellille, joka on kirjoitettu jo pari vuotta sitten) ja tehnyt kattavia suunnitelmia tulevaisuuden projekteille.
Nimittäin eristäytyminen ja erakkoilu mahdollistivat keskittymisen paitsi kirjoittamiseen, myös bullet journalin aloittamiseen, sen metodeihin syventymiseen ja jalostamiseen itselle toimivaksi. Uskallan väittää, että organisointikykyni ja toiminnanohjaukselliset seikat ovat nousseet uudelle tasolle! Myös stressaaminen on vähentynyt ja hallinnan tunne lisääntynyt. Loppukesästä olinkin niin innoissani, että laajensin metodeja kirjoittamisen puolelle ja aloitin bujo-tekniikoita hyödyntävän kirjakohtaisen työpäiväkirjan. Ja sitten toisen, kun ensimmäinen oli menestyksekkäästi luotsannut käsikirjoituksen päätökseen.
Bujon rinnalle nousi syksyllä uusi harrastus, jolle en tiedä timanttista termiä, mutta joka yhdistelee "altered book" ja "junk journaling" ja "art journal" -harrasteita. Eli vanhojen kierrätyskirjojen uudelleenkäyttöä taiteelliseen luomiseen, mm. niiden sivuille maalaamiseen ja skräppäilyyn. On ollut ihana tehdä luovaa, visuaalista askartelua. Siinä on unohtanut kurjan maailmantilan ja kaiken ympärillä möyryävän kakan.
Parhaat asiat tänäkin vuonna: luonto, marsut, läheiset, lukeminen. <3
Julkaisuvuosi 2020 oli hyvä ainakin yhdeltä kantilta: minulta tuli kirjoja peräti kolme kappaletta. Säeromaani Dodo (joka on arvostelumenestys somessa sekä Topelius-ehdokas!), kuvakirja Minä, kissa (pääsi oikein Suomalaiseen myyntiinkin!) ja selkomukautettu Naakkamestari (saanut loistavia asiantuntija-arvioita!). Olen hyvin kiitollinen kaikille, jotka jaksavat lukea ja ostaa ja lainata ja intoilla ja nostaa kirjoja esiin -- sekä tietysti kustantajilleni, jotka näkivät käsikirjoitusten arvon.
Tästä vuodesta voi vain toivoa kaikille parempaa kuin edellinen.
Jatkan tarinoiden kirjoittamista. Niitä tarvitaan, oli pandemia tai ei.
Voikaa hyvin!