(c) J.S. Meresmaa |
Eli kyllä, Mifongin mahti tulee ensi kesänä Myllylahdelta. Nyt on mustaa valkoisella. Kiitos heille luottamuksesta ja uskosta, että Mifonkien tarina on kustantamisen arvoinen! Odotan yhteistyötä innolla ja olen erityisen onnellinen siitä, ettei julkaisuvälistä tullut tämän pidempää.
Siinähän kävi loppujen lopuksi niin, että yhteistyön päätyttyä Kariston kanssa kolme kustantamoa ilmoitti kiinnostuksestaan samalla viikolla, joten alkuun ahdistavalta tuntunut tilanne muuttui valintatehtäväksi. Olisin nimittäin tehnyt kaikkien kanssa mielellään hommia! Mutta toivon, että tuotteliaisuuteni säilyy ja uusia yhteistyömahdollisuuksia avautuu tulevaisuudessa eri kustantamoiden kanssa. Ei ole nimittäin minun mielenterveydelleni hyvästä, jos kaikki munat ovat samassa korissa, ja kun näitä erilaisia kirjoitusambitioita riittää, ei ehkä ole hyvästä myöskään yhdelle kustantamolle yrittää julkaista niitä kaikkia. Nyt on vireillä tai käynnissä tai viimeistelyssä viisi käsikirjoitusta (sisältää lyhyttä, keskipitkää ja pitkää), joista kolmelle on melko suurella varmuudella tiedossa loppusijoituspaikka, eli kustantaja.
Aika näyttää, mitä tapahtuu. Sehän se elämästä kiinnostavaa tekee, ettei koskaan voi tietää mitä huominen tuo tullessaan.
Onneksi olkoon! Hienoa, että asia hoitui näin pian.
VastaaPoistaKiitos, Raija! On mahtavaa, ettei joutunut roikkumaan löyhässä hirressä kauan.
PoistaOnnittelut! :)
VastaaPoistaOnnittelut! Hieno uutinen :)
VastaaPoistaKiitos, Ahmu! Kummasti helpottaa kirjoittamista, kun on yksi murhe vähemmän. :)
PoistaOnnea! Hyvä, että uusi kustantamo löytyi ja seuraavan Mifonginkaan ilmestyminen ei ole kovin kaukana.
VastaaPoistaKiitos, Annami! Tämä totisesti on ollut helpottava tieto.
PoistaOnnea! Teit varmasti ihan oikean ratkaisun, taru jatkuu ja Mifongien rivistöt täyttävät pian kirjastojen fantasiahyllyt. Oma hylly pelkästään Mifongeille! ;)
VastaaPoistaVai oliko se taivutus sittenkin Mifonkien? :D Anteeksi!
PoistaKiitos, Maggis! Heh, katsotaan nyt millainen hylly niille lopulta tarvitaan... Hattuhylly? ;)
PoistaMifonki-sanan taivuttamisesta: no worries, kaikki kompastelevat tässä. Olen todennäköisesti luonut kielitieteellisen sekasikiönimen, jonka kanssa tulee harmaita hiuksia. Itse taivutan sen näin: mifonki, mifongin, mifongista mifonkiin; mifongit, mifonkien, mifongeista mifonkeihin. Joku älykkäämpi saa sitten kertoa, onko tässä mitään logiikkaa. :D
täällä on kuviasi edellisiltä kirjamessuilta, osa vielä kesken, ja videot varsinkin ;)
VastaaPoistahttp://kirjaploki.blogspot.fi/2013/06/js-meresmaa-mifongin-perinto-karisto-oy.html
Hei, Jemina! Kiitos linkistä. :)
PoistaHienoa homma! Upeaa että sinuun on oltu noin innokkaasti yhteydessä. :D
VastaaPoistaKiitos, vaarna! Tuen määrä kyllä yllätti. Tuntuihan se mukavalta, ettei jäänyt tyhjän päälle roikkumaan. Alas on pitkä matka, kun on kyse siitä, mitä tosissaan haluaa tehdä.
PoistaOnneksi olkoon! Jatko-osaa onkin jo odotettu...
VastaaPoistaKiitos, Jästipää! Mukava tietää, että sitä odotetaan. Neljättä kirjoitan niin että sormet kramppaavat. :)
PoistaVau, hieno uutinen!
VastaaPoistaKiitos, Reta!
PoistaErittäin hieno homma, onnittelut!
VastaaPoistaKiitos, Katri! Odotan innolla Mustien ruusujen maa 2:sta. :)
PoistaKiva kuulla! Kyllä se sieltä tulee, ei ihan niin nopeasti kuin ensin luultiin, mutta kuitenkin! :)
PoistaVau! Hieno tilanne, että pääsit oikein valitsemaan! Onnea!
VastaaPoistaKiitos, Rooibos! Se oli yllättävää mutta ilahduttavaa.
PoistaVad roligt, grattis!
VastaaPoistaTack, Maria! :)
PoistaKiitos, Susi! Tätä minäkin toivon. :)
VastaaPoistaNo niin, sieltähän se sitten tuli. :)
VastaaPoistaHomma jatkuu katkeamattomalla höyryllä.
Onneksi olkoon.
Voin vain kuvitella miltä kirjoittajasta tuntuu kun useampikin kustantamo lähestyy tuolla tavalla. Silloin tietää tehneensä jotakin oikein.
Aikaisemmassa blogipostauksessa jo mainittu epäilys siitä, mahtaneeko kukaan odottaa tekstiä, voi näillä näkymin pyyhkiä pois mielestä.
PS. Tuota aikaisempaa blogausta sen suuremmin enää jälkeenpäin kommentoimatta sanon vain, että täyttä asiaa. Varsinkin näin julkaisemattoman kirjoittajan ajatuksia täysin. Sitä innostuu hetkellisesti ja miettii sitten, että "kukapa tätä odottelee luettavaksi, miksi vaivaudun?" ja siitä suosta onkin vaikeaa päästä pinnalle. Toivottavasti sellaiset epäilykset karisevat tulevaisuudessa "ehkä"-julkaisujen myötä.
Sitä pitää vain rohkaista itseään erilaisilla tavoilla. Omani on usein ajatus: "Miksi en kirjoittaisi? Muuten tämä tarina kuolee mukanani. Kun nyt jaksan puurtaa, vielä jonakin päivänä joku tulee kiittämään minua tarinoistani. Joku tunnistaa nimeni ja odottaa seuraavaa julkaisuani.
Ehkä jonakin päivänä joku haluaa istua kanssani kahville (jonka silti yhä - mielelläni, koska työ maksaa vaivansa takaisin - maksan aivan itse)."
Tuohan on hyvä kysymysvaihtoehto: "Miksi EN kirjoittaisi?" Totta tosiaan!
PoistaKiitos onnitteluista! :)