 |
| Ei Dublinia ilman värikkäitä ovia. (c) J.S. Meresmaa |
Dublin on kirjailijoiden ja runoilijoiden kaupunki, siitä ei ole epäilystäkään. James Joyce, William Butler Yeats, Oscar Wilde, Samuel Becket, Bernard Shaw, Jonathan Swift, Bram Stoker... Ei katukuvassa, ei kertomuksissa eikä etenkään yhdessäkään matkamuistomyymälässä voi olla huomaamatta Irlannin kirjallista perintöä, sen arvostusta ja sen merkitystä koko maailmankirjallisuudelle.
 |
| Tutunoloinen letkeä heppu puistonkulmassa. (c) J.S. Meresmaa |
Mutta, mutta. Missä ovat naiset?
Kävin Dublinin kirjailijamuseossa Parnell Squarella. Se on upeassa rakennuksessa sijaitseva vähän kuivahko näyttely tärkeimmistä irlantilaisista kirjailijoista suurin piirtein ennen 1970-lukua. Minulle tuli täytenä yllätyksenä miten moni nainen on vaikuttanut jo varhain (ja voimakkaasti) kirjallisuuskentällä Irlannissakin -- vaikka ei ehkä olisi pitänyt, onhan se monesti nähty, etteivät naisten saavutukset ole historiankirjoituksissa paljon painoa ja näkyvyyttä saaneet -- mutta ehkä enemmän alkoi ihmetyttää se, miten vähän heistä kerrotaan yhtään missään.
 |
| (c) J.S. Meresmaa |
Kuinka monelle ovat tuttuja sellaiset nimet kuin Maria Edgeworth, Lady Morgan, Lady Augusta Gregory tai Elizabeth Bowen? Kirjailijamuseon vitriineissä heistä kerrotaan, mutta edes museon myymälästä ei löydy yhden yhtä sitaattia jääkaappimagneetissa, ei kirjanmerkkiä, ei postikorttia, ei kalenteria, ei julistetta, joka kertoisi heistä. Herrakirjailijoihin liittyvästä parafernaliasta kauppojen hyllyt tursuavat.
Muutaman kirjan näiltä naisilta sentään löysin, mutta myöhemmin kun kyselin jokaisesta vastaantulleesta divarista tai pikkukirjakaupasta esimerkiksi Edgeworthin teoksia, pudistelivat kauppiaat päätään. Yhdestä arvokkaiden teosten kirjakaupasta Grafton Streetin alueella löytyi Edgeworthin kirjeenvaihto ja elämäkerta kahdessa niteessä. Yhden niteen hinta oli 495 euroa. Vähän käsi vapisi, kun laitoin opuksen takaisin hyllyyn. Matkabudjetti ei tällä kertaa riittänyt.
Nippelitietona Maria Edgeworthistä: hän kirjoitti ensimmäisen Irlantia ja irlantilaisia käsittelevän realistisen romaanin. Se julkaistiin vuonna 1800. Hänen kirjoituksistaan inspiraatiota ovat saaneet mm. Sir Walter Scott.
Huomionarvoista on sekin, että todennäköisesti nämä naiset ovat olleet tunnettuja (ja kenties arvostettujakin) aikalaistensa keskuudessa, mutta jossain vaiheessa heidän osakseen on tullut vaikeneminen.
Lisää irlantilaisia naiskirjailijoita löytyy esimerkiksi täältä, jos kiinnostaa tutustua ja saada perspektiiviä: Wikipedian lista irlantilaisista naiskirjailijoista
Lauantaina käväisin sattuman oikusta Kildare Streetillä sijaitsevassa Irlannin kansalliskirjastossa, jonka alakerrassa on näyttely W.B Yeatsista. Sitä suosittelen, se oli erittäin mukaansatempaava ja mielenkiintoinen.
***
Kirjailijoiden kaupunki ei olisi tietenkään mitään ilman kirjoja -- ja kirjakauppoja.
 |
| (c) J.S. Meresmaa |
No se siitä, takaisin Dubliniin.
 |
| Books Upstairs, yläkerran kahvilan erkkeri. (c) J.S. Meresmaa |
 |
| Terry Pratchett oli vallannut lähes koko toisen näyteikkunan Hodges Figgisillä. (c) J.S. Meresmaa |
(Kyllä, puheliaita ja välittömiä irlantilaisia oli tässäkin kaupassa. Myyjä ei muuten tahtonut ollenkaan Hodges Figgisillä käsittää, että meillä kirjakaupasta voi ostaa vaikkapa käsirasvaa. Hand cream, really?)
Hodges Figgis on jokaisen kirjahiiren paperinkuiva uni, joten jos Dublinista jokin kirjakauppatärppi pitäisi vinkata, olisi tämä ehdottomasti listan kärjessä.
 |
| Kirjahankintoja. Kyllä, matkalaukku meni ruumaan. (c) J.S. Meresmaa |
Oli hienoa nähdä, että kirjakaupat olivat kyenneet jopa erikoistumaan. Valikoimat olivat isoimmissa kaupoissa todella laajat, tyrkkypöytiä oli monenlaisia: juuri ilmestyneet, parhaimmin myyvät, paikallisesti kiinnostavat, henkilökunnan suosikit... ja mikä ihmeellisintä: aikuisten kirjallisuuden lisäksi samat tyrkkykategoriat löytyivät YA-kirjallisuudelle!
Teineille ja nuorille aikuisille valikoimaa todellakin riitti: lukuisia katosta-lattiaan -hyllyjä, eikä edes pelkkää spefiä. Ilahtuneena bongasin Salla Simukan Lumikki-kirjan muiden joukosta Easonilla.
Seuraa kysymys: Irlannin väkiluku on 4,6 miljoonaa. Vaikka kielialue on toki isompi kuin Suomella, miksi heidän ostoinnokkuutensa kirjoihin vaikuttaisi kauppojen perusteella olevan ihan eri mittaluokkaa kuin Suomessa?
Kirjojen hinnat olivat järjestään inhimilliset aivan kaikissa kaupoissa. En nähnyt yhtäkään yli 25 euron opusta, itse asiassa lähes kaikki (uusistakin kirjoista) painuivat alle 20 euron. Suurin osa romaaneista oli myös pehmeäkantisia mutta kooltaan suurempia kuin pokkarit Suomessa.
 |
| Muistikirjojaostoksia sekä uudelleenjulkaisu naisille suunnatusta opaskirjasta, joka julkaistiin alun perin 1897. (c) J.S. Meresmaa |
Yksi tutustumisen arvoinen kirjakauppa on Ha'Penny Bridgen pohjoispuolella sijaitseva Winding Stair, jonka takaosassa myydään myös käytettyjä kirjoja. Kauppa tarjoilee kahvia ja teetä (ja jopa viiniä!), jonka voi juoda näyteikkunalla istuen ja kadunvilinää katsellen.
***
Tapasimme myös muutamia paikallisia kirjailijoita (sekä runoilijan). Tapaaminen oli ohjelmassa tuloiltana, joten olimme nälkäisiä ja väsyneitä, ja ilta jäi valitettavan lyhyeksi. Ehdin kuitenkin jutella Erika McGannin kanssa vähän pidempään, ja kuinka ollakaan kävi ilmi, että meistä kumpikin oli aloittanut kirjoittamisen aikuisiällä, julkaissut esikoisensa 2012 ja että neljäs romaani oli juuri ilmestymässä. Kumpikin kirjoittaa myös naisia pääosiin.
Kirjakauppareissuillani haalin sitten McGannin kirjasarjan itselleni. Suomalaisille kirjailijoille on valitettavan tuttu tilanne, ettei voi sanoa "poiketkaa lähimpään kirjakauppaan", jos joku kiinnostuu tuotannosta. Jollei pidä itse kirjojaan mukana, on tyypillisesti sanottava: tilatkaa nettikaupasta. Helpointa ja varminta. Joskus myös on niin, että kirjailijalla on varma tieto _yhdestä_ kaupasta, jossa kirjaa pitäisi olla saatavilla. Ilahduin huomatessani, että ainakin McGannin sarjan kohdalla ei tarvinnut kovin montaa kauppaa kahlata ennen kuin sarja oli kasassa.
 |
| (c) J.S. Meresmaa |
Lisäksi oli erittäin hienoa ja kiinnostavaa kuulla irlantilaisista nykykirjailijoista kaikkien Suurten Jo Kuolleiden kirjailijoiden vastapainoksi. Tätä lisää!
Kiitos myös matkaseuralle, te olette parhaita!
Ihania Liisa-muistikirjoja, kateus tulee!
VastaaPoistaKadehdin myös säännöllisesti englanninkielisiä maita siitä, että heillä on noita laadukkaita pokkareita, jotka maksavat siinä 10-20 euroa, pysyvät koossa useamman lukemiskerran ja vaikka niitä raahaisi missä laukuissa mukana, ja joissa tekstikoko ei rasita silmiä. Se on yksi syy, miksi hyllyissäni on suhteettoman paljon englanninkielistä kirjallisuutta. Kyllä minä ostaisin suomalaistakin kirjallisuutta enemmän, jos vaihtoehtona ei olisi joko 35-40 euroa maksava kovakantinen tai sitten heppoinen pokkari jonka lukeminen vaatii silmien siristelyä (ja joka ilmestyy vasta vuoden kovakantisen jälkeen, jos ilmestyy ollenkaan eli on myynyt tarpeeksi kovakantisena siitä älyttömästä hinnasta huolimatta - ja saa olla kiitollinen siitä että nykyään sentään on edes sellaisia pokkareita).
Toisaalta pidän siitä, että täällä naisten kirjoittamat kirjat ovat osa maamme kirjallisuutta siinä missä miestenkin, ei ole niin selvästi kirjallisuutta ja naiskirjallisuutta kuten yllättävän monissa sivistysmaissa näyttää olevan. Tosin ei täällä niin kauheasti oma kirjallisuus näy katukuvassa, mutta silloin joskus kun näkyy, molemmat sukupuolet ovat mukana.
Muistikirjat ovat Hodges Figgisiltä, siellä oli kuumottavaa Liisa-kamaa vaikka kuinka ja paljon! Järki voitti, enkä ostanut ihan kaikkia muistikirjoja, joita olisin halunnut. :D
PoistaTuo on niin totta, että noissa isoissa pehmeäkantisissa on todella miellyttävänkokoista tekstiä ja ihanan ilmavat rivitykset. Minulta on jäänyt joskus kirja lukematta ihan sen vuoksi, että teksti on liian pientä. E-kirjojen kohdalla tätä ongelmaa ei ole, se on yksi hyvä puoli niissä.
Minua on todella alkanut vaivata tuo kirjojen hinnoittelu Suomessa. Vaikka olen itsekin kustantamossa hommissa ja tiedän jotain kustannusrakenteesta, onhan se kestämätöntä, että kovakantinen (ja yhä useammin myös pehmeäkantinen) kirja maksaa uutena yli 30 euroa. Jos se on ihmisten mielestä liian kallis, ne eivät osta sitä, ja se siitä. Mikään surkuttelu huonosta myynnistä ei silloin auta.