Ellei työstressi nipistelisi tällä hetkellä vatsaa, olisin ehkä hurmioitunut uutisesta enemmänkin. Nyt lähinnä aivoissa raksuttavat mittarit ja laskurit, jotka yrittävät selvittää milloin voin pyytää palkatonta vapaata päivätyöstäni. Vuoden kiivain sesonki on päällä, joten muutamaan kuukauteen ei kannata kokopäiväkirjailijuudesta haaveilla. Mutta tieto siitä, että syksyllä minä voin kirjoittaa, kirjoittaa kaikki tarinat päästäni todeksi, on helpottava. Ei enää jos vaan kun.
***
Pirkkalaiskirjailijoiden juhlavuoden kunniaksi vietettävä Suomalaisen kirjakaupan kirjalauantai lähestyy: se on jo ylihuomenna!
Tähän yhteyteen onkin hyvä liittää muutama kuva viime tiistailta, Kirjan ja ruusun päivältä, jota vietin Pienessä kirjakaupassa ansioituneessa seurassa. Yleisöä oli paikalla oikein mukavasti, ja kirjojakin myytiin! Signeeraaminen tuntuu vieläkin hämmentävältä, ylellisyydeltä.
 |
| Robustoksen Jouni Lehtisellä oli kiperiä kysymyksiä. |
 |
| Signeeraamassa. |
 |
| On se komia. |
