22.9.2013

Otteita kirjailijan kirjoituspäiväkirjasta, osa 1

17.9.2013, tiistai 
On ollut mukava huomata, ettei kirjoittamisen rutiini ole mihinkään kadonnut. Tekstiä tekee, vaikka mieli yrittää harhailla. Sain kokoon  1560 sanaa, joten olen tyytyväinen, Työn alla olivat luvut 9, 10 ja vähän 11:kin. Kaikenlaisia epäilyksiä uiskentelee mielessä. En tiedä, mistä alakulo johtuu. Kävin puolentoista tunnin kävelylenkillä kaupunkimaisemissa enkä ajatellut mitään kirjoittamiseen liittyvää; ei uusia juonia tai oivalluksia tai mitään. Ehkä kirjailijan zen-kävely vaatii metsäympäristöä. Ah, unohtui mainita: kirjoitin näköjään tänäänkin kahdessa osassa. Aamupäivällä sellaiset 900 sanaa ja alkuillasta loput.

18.9.2013, keskiviikko 
Päivän saldo 1502 sanaa. Kirjoitin taas kahdessa osassa; aamupäivällä vajaa tuhat sanaa ja illalla loput. Kronologisesti edetään jälleen. Työn alla olivat luvut 11 ja 12. Kirjoittaminen kulki ihan sujuvasti, mutta mitään ihmeellistä imua ei syntynyt. Koko iltapäivän askarrella näpertelin enkä ajatellut mitään kirjoittamiseen liittyvää.

19.9.2013, torstai
Kannatti tehdä käsillä! Eilen illalla juuri ennen nukahtamista iski aivomyrsky, joka viivytti unentuloa tunneilla. Nyt tiedän, mitä Mifongin kätkemän keskiosassa tapahtuu. Paikalleen loksahti järkälemäisen kokoinen juonenlohkare. Myös muutamia hyvin olennaisia seikkoja kertojanäkökulmista selkiytyi. Yhden uuden sivuhenkilön nimi putkahti päähän kuin tyhjästä: Oslaf. Nyt tuntuu taas siltä, että hommassa on jokin järki ja kepeys. Huonosti nukuttu yö aiheutti kuitenkin sen, että päivän tavoitteesta jäätiin: kokoon tuli vain vähän päälle 800 sanaa. Mutta oivallukset kyllä korvasivat sen. Kiritään ensi viikolla sitten. Mifongin kätkemästä on nyt koossa nelisenkymmentä liuskaa. Aletaan päästä vauhtiin.

6 kommenttia:

  1. Oslaf kuulostaa kivalta nimeltä, O:lla alkavat nimet ovat hauskoja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nimet ja niiden alkukirjaimet ovat tärkeitä! A-fiksaatio tosin tuntuu vaivaavan fantasiaa, ja tunnustaudunpa minäkin kuuluvani tähän A-luokkaan. Sillä alkavia hyviä nimiä keksisi vaikka kuinka ja paljon. ;)

      Poista
  2. Kuulostaa hyvältä tasaiselta tahdilta.

    Minulla oli sunnuntaina "kirjoituspäivä" (eli vapaapäivä päivätyöstä), mutta hyvin nihkeä sellainen. Suunnitelmia sain aikaiseksi, nekin lähinnä seuraavaan projektiin.

    Sitten nukkumaan mennessäni aloin saada päähäni asioita, jotka liittyivät nykyiseen projektiini (kauhua). Miten ärsyttävän ihastuttavaa onkaan, että kirjoitusaikaa ei aina voi valita, se vain päättää tulla. Nyt olen yöllä maanantain puolella kirjoittanut 557 sanaa. Kahvi kurnuttaa mahassa, pää jyskyttää. Päätin pitää tauon ja purkaa tänne blogiisi mietteitäni, sillä nykyinen kohtaus jota kirjoitan saa niskakarvani pystyyn. Täytyy rauhoittaa mieltä. :)

    Vielä puoli kuppia kahvia. After Eight -minttusuklaa suuhun ja lisää sanoja. Ehkä uni sitten tulee. (Tai kuka tietää... kauhu on genrenä oikukas.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kauhun kirjoittamista keskellä yötä... Minunkin niskakarvani nousevat pystyyn!

      Mutta kirjoitettava on silloin kun on kirjoitettava.

      Poista
  3. Tosi mielenkiintoista lukea otteita kirjoituspäiväkirjasta. :)

    Ps. Vähän aikaa sitten eksyin blogiisi kun etsin kirjoittavien ihmisten blogeja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tervetuloa, tiinanen, ja kiva kun kommentoit!

      Kunpa olisin pitänyt kirjoituspäiväkirjaa jo aikaisempien käsikirjoitusten kanssa: olisi ollut kiinnostavaa lukea niitä näin jälkeenpäin.

      Poista