Idealaarit ja tarinoiden moottorit (eli mitä Lokacon tarjosi)

Lauantain Lokacon sujui rattoisissa merkeissä. Jyväskylä on minulle melko vieras kaupunki, mutta helposti lähestyttävä ja pullollaan kivoja ihmisiä. Kaupungin kirjaston pieni luentosali pullisteli väestä ja ohjelma oli oikein onnistunutta (vaikka niistä hetkistä, kun itse olin "lavalla" en kyllä osaa sanoa mitään).

Sellainen kirkko siellä keskustassa. Täysikuu valvoi hotelliin
taapertavan matkaa.(c) J.S. Meresmaa

Pasi Ilmari Jääskeläistä haastatteli Anne Leinonen. Keskustelu oli hyvin mielenkiintoista, ja erityisesti mieleeni jäi ideoista kertova osuus.

Kirjailijoita tuntuu olevan karkeasti ottaen kahdenlaisia: heitä., joilla on ideoita niin paljon, että on vaikea päättää mitä niistä kulloinkin seurata; sekä heitä, jotka nyhertävät yhden idean kanssa kerrallaan ja toivovat, että sen jälkeen tulee uusi. Jääskeläinen kertoi oman tilanteensa olevan sellainen, että hänellä on yleensä useampi idea samaan aikaan ja ne hän yhdistää yhteen romaaniin. Tämä on erittäin toimiva tapa! Etenkin romaani on muodoltaan sellainen, että sitä voi olla vaikea saada toimimaan ilman useampaa ideaa/juonta -- tai moottoria, kuten Jääskeläinen sitä kutsuu.

Suosittelen kaikkia kirjoittajia lukemaan Kosmoskynässä 13 vuotta sitten julkaistun artikkelin Ideasta Atoroxiin, jossa Jääskeläinen kertoo Missä junat kääntyvät -novellin syntyprosessista ja siitä, miten useampi idea yhdistetään toimivaksi tarinaksi.

Sielut kulkevat sateessa on kyllä sellainen kirja, joka täytyy ostaa kirjapinoonsa. Eikä vähiten sen vuoksi, että selkämyksessä kansilehtien alla kiemurtelevat upeat Cthulhun-lonkerot...

Anne Leinonen ja Pasi Ilmari Jääskeläinen. (c) J.S. Meresmaa

Iltapäivällä meille kertoi tulevasta kirjastaan Australiasta kotoisin oleva Rjurik Davidson, jonka Unwrapped Sky -esikoisromaani julkaistaan ensi keväänä Tor-kustantamolta sekä Yhdysvalloissa että Isossa-Britanniassa. Hauska ja sympaattinen kaveri, jonka kirjallisia esikuvia ovat muun muassa H.P. Lovecraft, Leo Tolstoi, Ursula K. Le Guin ja Victor Hugo.

Davidsonin luoma maailma kuulosti hyvin lukemaan-houkuttelevalta, ja hän kertoikin hyvän vinkin monikerroksisen ja omaperäisen fantasiamaailman luomiseen: rakenna maailma elementeistä, jotka tuntuvat kaikista mielenkiintoisimmilta. Davidsonia on esimerkiksi aina kiinnostanut arkeologia ja muinaiset kaupungit, joten hänelle oli luontaista hyödyntää tätä tietämystään. Toisaalta hän ei halunnut maailmaa, joka olisi ollut esi-teollistuneen ajan maailma, saati keskiaikainen, joten hänen fantasiamaailmassaan on ainakin höyrylaivoja -- sekä minotaureja.

Häneltä on aikaisemmin ilmestynyt tarinakokoelma The Library of Forgotten Books, josta hän luki näytteen tapahtumassa.

Kiitos järjestäjille ja vierailijoille oikein onnistuneesta Lokaconista!