Huh huh, mitä löysinkään!
Ursula Pohjolan-Pirhonen oli aivan käsittämättömän tuottelias romaanikirjailija -- etenkin historiallisten tarinoiden kirjoittaja. Wikipedian listojen mukaan hän julkaisi tiheimmillään jopa kolme romaania vuodessa. Kolme! Hänen kirjailijanuransa kesti 20 vuotta, minkä aikana kirjoja putkahteli pihalle lähes viisikymmentä. Pohjolan-Pirhosen ura ja elämä päättyivät äkillisesti auto-onnettomuudessa niihin aikoihin, kun itse totuttelin syömään kiinteää ruokaa syöttötuolissa.
Rautamarskin tytär julkaistiin vuonna 1968. Se osoittautui erittäin oivaksi historiallisen viihteen edustajaksi. Kerrontatyyli oli hyvin omintakeinen nykylukijan näkökulmasta, ja muistutti minua jonkin verran Mika Waltarista. Kirja on yhä hyllyssäni, mutta en muista siitä juuri muuta kuin helppolukuisuuden ja sen, että sivuja tuli käännettyä tasaiseen tahtiin. (Olen ihan hirveän huono muistamaan mitään lukemaani pitkään, joten unohdettavuus ei välttämättä kerro mitään tekstin laadusta.)
 |
| (c) J.S. Meresmaa |
Muutama viikko sitten huomasin kirpparilla lisää Pohjolan-Pirhosen kirjoja: Keisari rakastaa (1976) ja Soturin sydän (1982). Kummatkin maksoivat euron. Kiikutin ne kotiini. Mietin, miksi en ole ennen kiinnittänyt hänen kirjoihinsa huomiota; luulisi että tämän kokoisesta tuotannosta riittäisi antikvariaatteihin ja kirpputoreille niteitä pilvin pimein -- ja minä tunnetusti konttailen ja tongin perähyllytkin. Hänen on täytynyt olla yksi genrensä suosituimpia kirjailijoita aikanaan. Ovatko hänen kirjansa päätyneet kotirouvien kirjahyllyistä suoraan kaatopaikalle?
Entä olenko ainoa, joka on ollut täysin pimennossa? Historiallinen viihde on kuitenkin erittäin paljon makuuni. Silmäni ovat uurtaneet Utrion romaanien sivuja uutteraan. Miten UPP on voinut jäädä minulta näin pitkäksi aikaa täysin huomaamatta?
***
Tulevan viikon omistan Ursula Pohjolan-Pirhoselle. Tutkin hieman tarkemmin hänen uraansa ja sitä, miten aikalaiskriitikot suhtautuivat hänen teoksiinsa. Kirjoittelen löydöksistäni sitten tänne blogiin. Hauskana sattumuksena kolme hyllyssäni odottavaa kirjaa ovat kukin eri vuosikymmeniltä, joten tätä voitaneen katsoa jonkinlaiseksi poiminnaksi eri tuotantokausilta. Romaanit tosin edustavat historiallista viihdettä, vaikka UPP kirjoitti myös 1900-luvulle sijoittuvia tarinoita.
Miten on teidän laitanne, armaat lukijat? Onko Ursula Pohjolan-Pirhonen tuttu kirjailija?
Tuttu on :) Mutta minä olenkin aikanani ahminut historiallisia romaaneja miltei maanisesti. Pohjolan-Pirhonen on kyllä tässä genressä yksi klassikko, hienoa että törmäsit hänen tuotantoonsa :)
VastaaPoistaHauskaa! Toivottavasti Ursula-etsinnöistäni keriytyy auki jotain sinullekin uutta ja hyödyllistä. :)
PoistaNimi on tuttu, mutta en ole lukenut Pohjolan-Pirhosta lainkaan. Mielenkiintoista kuulla mielipiteitäsi hänestä!
VastaaPoistaMatka menneisyyteen on ollut jännittävä ja ennen kaikkea mieltä kutkuttava -- ja vielä jatkuu!
PoistaKiitos blogistasi. Googletin Ursulaa ja törmäsin sinun arvosteluun.
VastaaPoistaMinulle sattui kirjaston vaihtohyllystä UPPn 'Lumikuninkaan sydän' ja muistin edesmenneen äitini halun kuunnella niitä luettavan. Onneksi kirjastossa on aika hyvä edustus äänikirjoja.
Aion ehdottaa lukupiiriin UPPtä seuraavaksi luettavaksi.
Ursula Pohjolan-Pirhosen aviomies Helge kirjoitti myös historiallisia romaaneja nimellä Aarre Kantola. Molemmat olivat Kaari Utrion hyviä ystäviä. En tiedä, olisiko Utriosta tullutkaan historiallisten romaanien kirjoittajaa, jos hän ei olisi tutustunut tähän pariskuntaan.
VastaaPoistaMinä löysin Pohjolan-Pirhosen kirjan kirjaston kierrätys-hyllystä (Haikon kaunis Ebba). Olen pariin otteeseen kuullut kirjailijasta, mutta en ole mitenkään ottanut tarkemmin selvää millaisesta kirjoittajasta on kyse. Lapsena muistan joidenkin tuhahdelleen toisten lukuharrastukselle lukea jotain Pohjolan-Pirhosia ja Utrioita. Nyt kun tuon löytökirjan myötä googlasin hiukan, niin kovin on vähän tietoa Ursulasta netissä. Vaikka käsittääkseni on ollut aikoinaan hyvinkin suosittu/myyty kirjailija. Kai 70-78-luvuilla nyrpisteltiin niin vahvasti tämäntyyppiselle kirjallisuudelle, että sen sukupolven aikuiset ovat "älynneet" olla mainostamatta vielä vanhempanakaan moista lukuharrastusta. Ja uusi historiallisen romskun lukijapolvi ei ole Ursulaa löytänyt...vielä..
VastaaPoista