 |
| Tuore taittovedos. Sormet syyhyävät! (c) J.S. Meresmaa |
Tällaista ihanaa odotti keittiön pöydällä, kun palasin Jyväskylästä kotiin. Mahdin taittovedos! Jälleen askel lähempänä julkaisua. Edes ajatus siitä, että joutuu käymään kässärin jälleen uusiksi täikamman tiheydellä, ei uuvuta niin pahasti kuin pelkäsin. Ehkä olen jopa salaa innoissani.
Paitsi Finnconin hellimä, olen myös arvioiden autuuttama: Ritarin ansiosta on viikonlopun aikana ilmestynyt kaksi arviota, Retalta Todella vaiheessa -blogissa ja Mikolta Kirjavinkeissä. Kiitos! Sarjan toisen osan arvioita ilmestyy yleensä vähemmän kuin ensimmäisen, joten olen jokaikisestä huippukiitollinen.
Hienoa! Nyt vain vielä kerran läpi tiheällä kammalla, ja sitten kolmas osa pääsee jo toivottavasti uuninritilälle.
VastaaPoista(Tähän päivään mennessä tiedän jo viimein itsekin kuinka kamalaa on käydä omaa tekstiään läpi yhä uudelleen ja uudelleen... En olisi uskonut vielä vuosi sitten, että tarinan lukeminen voi pyörryttää, ärsyttää, melkein oksettaa, kun sitä käy läpi yli kymmenettä kertaa etsiäkseen virheitä ja sisällöllistä korjattavaa. Siksi arvostan yhä enemmän tätä vaihetta, jossa olet teoksesi kanssa.)
Hienoa, että Myllylahti on pysynyt uskollisena teossarjan ulkonäölle. :) Se hitsaa heti osat yhteen ilman, että eri kustantamoiden julkaisemien osien välille repeytyy kuilu.
Näyttäisi olevan tuttuun tapaan kartta seuraavalla sivulla. :)
Juu, kartat ovat mukana: tällä kertaa on ihan uusikin kartta Keskimantereesta. :)
PoistaOlen hieman yllättynyt siitä, miten innolla olen taittovedosta lukenut. Siitä on toki kulunut taas aikaa, kun viimeksi olen kyseisen kässärin kanssa paininut, joten ehkä aika on tehnyt tehtävänsä. Tarina uhkaa imaista mukaansa, vaikka pitäisi keskittyä typoja bongaamaan...