Arvioita

Päiviäni ovat ilahduttaneet lukuisat arviot!

IBBY Finlandissa Naakkamestaria luonnehdittiin muun muassa seuraavasti:

"Historiallisena romaanina alkanut tarina kehii ympärilleen fantastisia ja vaihtoehtoisia elementtejä sitä enemmän, mitä pidemmälle kertomuksessa päästään. Tampereen menneisyys alkaa näyttäytyä kaksoisvalotuksessa, mitä tukevat ajankohdan Aamulehdistä innoituksensa saaneet pikku-uutiset, ilmoitukset ja kaskut. Mukana on riittävästi todellista historiaa avatakseen lukijan mielen häiritsevään ”mitä jos” -olotilaan, tarpeeksi villiä steam punk-teknologiaa ja fantasiaa antaa mielikuvituksen lentää. Suureen osaan nousevat silti ihmisten väliset suhteet, vallankäyttö, xenofobia, pelko – lopulta lunastus ja uhri. Pienoisromaani on ehkä pieni sivumäärältään, mutta suuri aiheiltaan ja käsittelytavaltaan." - Reetta Saine

Aviisissa Keskilinnan ritareista kirjoitetaan:

"Seksikohtaukset ovat hyvin kirjoitettuja ja homoerotiikan ystäville se tarjoaa muutakin kuin pelkkää ajanvietettä." -Rimma Erkko

Risingshadow'lla Keskilinnan ritarien erotiikasta ollaan samoilla linjoilla:

"Meresmaa osoittaa hallitsevansa lajityyppinsä ja hahmonsa loistavasti, vaikka erotiikka on kirjallisuudenlajina sieltä vaikeimmasta päästä." - Taru Hyvönen

Pähkinäkukkulan Marjaana on hypännyt Mifonki-sarjan kyytiin ja lukenut viimeksi Mifongin ajan:

"Mifonki-sarja sopii fantasian ja seikkailun ystäville. Tarina on sopivan keveä ja jännittävä, jopa viihteellinen. Ei kuitenkaan huonossa mielessä, ainoastaan hyvässä."

***

Näistä tulee kyllä niin hyvä mieli! Mikäs sen ilahduttavampaa kuin kirja, joka kuluu lukijoiden käsissä.

Ritarini maailmalla

Keskilinnan ritarit ilmestyivät painettuna teoksena viisi kuukautta sitten, ja ne ovat keränneet jo melkoisesti huomiota kirjablogeissa sekä poikineet paljon henkilökohtaista palautetta. Kiitos teille kaikille! Mikään ei sykähdytä kirjailijan sydäntä enemmän kuin se, että kirja kuluu lukijoiden käsissä.

Kas tässä poimintoja lukijoiden tunnelmista:

Keskilinnan ritareista tekeekin hyvää kirjallisuutta se, että sisältö ei ole pelkkää seikkailuviihdettä. Kirjan keskiössä on ritarin ja hänen aseenkantajansa rakkaustarina. [...]Eroottis-seksuaalista kuvausta on paljon, mutta se on myös teoksen kirjallisesti parasta antia, tyylikästä, kaunista ja runollistakin, ja fyysisen puolen ohella psyykkinen kokemus on vahvasti mukana." - Tarua ja totta

"Seikkailu, fantasia, murhat - ja miesten välinen intohimo. Siinä on kyllä sellainen yhdistelmä joka sai minut ihastumaan Keskilinnan ritareihin, ja vielä palavammin ihastumaan Meresmaahan kirjailijana. Hän kertoo tarinaa taitavasti ja on kirjoittanut miesten välisen erotiikan tavalla, joka ei laita liikaa punastelemaan, mutta on kuitenkin aitoa ja - no, intohimoista." - Lukutoukan kulttuuriblogi 

"Meresmaa on saanut kaiken luvatun mahtumaan pieniin paketteihin vieläpä tosi luontevasti, missään kohtaa ei ole hätiköintiä tai tönkköyttä. Kirjan maailman selitykset tulevat esiin kuvailussa ja hahmojen ajatuksissa, eikä niissä siten ole selityksen tuntua. Pidin siitä, että juoni kulki tasaisesti eteenpäin, sillä kirjassa minua kiinnosti nimenomaan juonittelut ja niiden selvittelyt. Kirjan juonikuviot ovat oikeasti melko haastavia enkä ihan heti arvannut ketkä olivat kaiken takana." - Kansientakaiset maailmat 

"Joka tapauksessa tykkäsin kirjasta ihan älyttömästi. Tää on just sellanen mitä lukee mielellään uudestaan. Tarina oli rakennettu hyvin ja tykkäsin hirveesti erilaisista ilmaisuista, niinku tiima - se vissii tarkoittanee tuntia. Kurvot kuulostaa kans eläiminä todella jänniltä." - lilypheria

"Mutta eiköhän varsinainen viesti jo välittynyt ennen pientä sivupolkua: suosittelen lukemaan Keskilinnan ritarit!" - Pähkinäkukkula

Aamunpiristys

Keskilinnan ritareita on luettu Pähkinäkukkulalla!

"Tarinan keskiössä on ritari ja hänen aseenkantajansa, sivuhenkilöinä muita ihan kiinnostavia tapauksia. Ensisijaisesti tämä on kuitenkin kahden henkilön rakkaustarina jossa selvitetään erinäisiä asioita ja jos et tiedä juonesta yhtään tämän enempää, niin se on vain hyvä. Anna kertomuksen viedä. "

- Marjaana, Pähkinäkukkula 

Kannattaa käydä tsekkaamassa, kuvituskuva on aivan huikea.

Kysymykseen siitä, esiintyykö Keskilinna muissa tarinoissani: Ei, ei ainakaan vielä. Mutta pidän varauksen, sillä jos haluan joskus palata ritariromantiikkaan, tiedän mihin sijoittaa tarinani!

Sellainen (sinänsä tarinoiden kannalta merkityksetön) yksityiskohta tiedossani on, että Keskilinnan ritarien maailma on sama maailma, jossa mifongitkin elävät. Aikakausi vain on eri.

EKF, ystäviä

Lauantaina paistoi aurinko, aamulla ainakin. Valkoista, kirkkaan sinistä, rosojäätä jalkojen alla. Liukastelin keskelle elävää kirjallisuutta. Tapasin kirjailijakollegoita, kustantajia, kauppiaita, runoilijoita, muusikoita, lukijoita. Kaikkia, jotka elävät kirjallisuudesta -- toisaalta, emmekö me kaikki?

(c) Hannu Peltonen

Iloitsin seurasta, iloitsin palkintoehdokkuuksista Tulenkantajaan, iloitsin Keskilinnan ritareista, ja kuten näkyy, suosittelin niitä neutraalin hienovaraisesti. Myinkin pari, ja signeerasin. Kuuntelin Duo Perikadon keikan, joka aina onnistuu yllättämään. Seurasin paneelikeskustelua kirjan hinnasta.

Tänään Osuuskumman vuosikokous ja lisää ystäviä. Tarinoita kansien välissä. Lisää ystäviä.

Niin kauan kun on tarinoita, on ystäviä.

Helmi kuu

Helmikuu on helmi kuu. Etenkin tänä vuonna.

Ensimmäinen trilogiani on paketissa, ja voi miten nätissä sellaisessa! Sain tekijänkappaleeni eilen käteen. On se yhä ihmeellistä.

(c) J.S. Meresmaa

Myös kirjoitusvapaani alkoi kevään osalta. Nyt pitäisi kyetä rauhoittumaan kirjoittamisen ääreen. Siihen menee kyllä pari päivää, että karistaa päivätyöt kokonaan mielestään ja heittäytyy tarinan maailmaan.

Loiva lasku luomistyöhön tulee raapaleiden kirjoittamisesta ja novellin editoimisesta. Sitten luen käsikirjoituksen liuskat tuorein silmin ja ryhdyn hommiin. Hankien ja taivaan ihana valo loistaa rinnassakin, ja riemun kunniaksi jaan teidän kanssanne muutaman sitaatin Kätkemän keräämistä arvioista viime ajoilta:

"Kirjassa liikutaan monen eri joukkion mukana ja se on mielestäni hieno ratkaisu. Ylipäätänsä koko sarjassa on henkilähahmojen runsaus ollut parasta. Minusta hahmoja ei ole millään tavalla edes liikaa vaan niissä pysyy aika hyvin kärryillä. Kirja jäi taas sellaiseen kohtaan, että jään kyllä odottelemaan seuraavaa osaa innolla ja jännityksellä. Tämä on niin ihanan perinteisen oloista fantasiaa mutta sisältää kuitenkin täysin oman twistinsä. Pidän tästä edelleenkin valtavasti. Sanoisin että tämä osa on tällä hetkellä suosikkini koko sarjasta." - Narseskan kirjanurkkaus 

"Mifonki-sarjan edetessä on tullut selväksi, ettei Meresmaa säästele hahmojaan. Myös Mifongin kätkemässä hahmot joutuvat kohtaamaan vaikeita ja haastavia tilanteita. Osa pääsee helpommalla kuin toiset, jotka kohtaavat enemmän vaikeita hetkiä. Olen ajatellut, ettei sarjassa kuitenkaan loppujen lopuksi käy hirveän pahasti niille kaikista tärkeimmistä hahmoista. Tämän kirjan lukemisen jälkeen tuntui siltä, ettei kukaan ole turvassa." - Cilla In Wonderland 

"Jännittävä ja koukuttava tämä, pidin enemmän kuin edellisestä osasta. Hahmogalleria on ihastuttava." - Lasisipulissa

Kiitos kun luette ja bloggaatte! <3

Niin paljon tapahtuu ja on tapahtumassa, että pääni on ihan pyörällä ja sydän uhkuu onnea. Kevät tulossa, jepjep!

Ritariromantiikka on täällä

Sillä Keskilinnan ritarit ovat tulleet painosta ja jokaisen halukkaan saatavilla Osuuskumman kaupasta!

Omalakiseen fantasiamaailmaan sijoittuva trilogia yhdistelee niin dekkaria, seikkailua kuin BDSM-henkistä erotiikkaa. Väitän, että tällaiseen ei ihan joka päivä suomispefissä törmää.

Omia tekijänkappaleitani odotan vielä, odotan varpaitani kipristellen, sillä sieltä on tulossa sellainen oma lapsi, ettei tosikaan. Pullea. Pehmytkantinen. Nuuhkuteltava. Osuuskumman taattua laatua. Ja KOKO sarja samoissa kansissa!

Uskokaa tai älkää, mutta mammuttisarjan kirjoittajasta tuntuu hienolta saavutukselta tällainen tiukempikin paketti. Vaikka onkin miltei nelisataasivuinen...

Ehkä voin nyt viimein tämän kirjasarjan kohdalla vienosti lausua "valmis"!

Kirjailija muuttaa maailmaa

... tai ainakin Googlen hakutuloksia.

Tuli tässä mieleeni, että kun vuosia sitten naputtelin hakukoneeseen "mifongin" tarkistaakseni, ettei sana ole jo käytössä, kone ehdotti "tarkoititko sifongin?".

Ei kauankaan sitten kirjoitin hakuun "naakkamestari".

"Tarkoititko takkamestari?"

Muutaman kuukauden päästä hakutulokset voivat senkin kohdalla olla varsin erilaiset!

***

Mitä muuten kuuluu?

Keskilinnan ritarien yhteisnide on mennyt painoon. Olen nähnyt kansiluonnoksia Naakkamestarista. Kaksi novellia on editointipöydällä, yksi pyörii mielen perukoilla raakaversioksi versoamista. Mutta kuten tavallista, kaikki tuntuu etenevän hämäävän verkkaisella tahdilla. Päivätöissä sen sijaan on hektistä, tälle viikolle kertyy helposti yli 50 työtuntia.

Jaksaa, jaksaa! Painaa, painaa!

Dissonanssi-Georgina

Olin vetäistä glögit ja kahvit ja kaikki muut mahdolliset nesteet väärään kurkkuun, kun eilen lävähti nenun eteen Hesarin kirja-arvostelu.

Sen otsikko näytti tältä:

Eihän tämä varmaan olisi moista reaktiota aiheuttanut, ellen olisi taittanut helmikuussa ilmestyvää Keskilinnan ritarit -pienoisromaanitrilogiaa koko päivän. Ja ellen olisi niin usein kuullut Mifonki-sarjaani verrattavan Suureen Georgeen ihan siinä määrin, että olen saanut herjalla lempinimen "Georgina, se vähemmän tunnettu suomalainen pikkuserkku".

Kun toivuin järkytyksestäni (se ei ollut mikään vähäinen, koska universumilla on tapana läiskiä isolla kämmenellä pahaa-aavistamatonta omissa maailmoissaan eläjää), uskaltauduin lukemaan arvion. Koska pahinta, ihan pahinta kirjailijan vainoharhaisuutta joka joskus ei olekaan harhaisuutta, on pelätä idearyöstöjä ja kunnian menetystä löydöstä tai tehdystä työstä, joka valuu toisiin nimiin ja siten näkymättömiin. (Tuo pelko on todella tyhmä ja tylsä, mutta luulen ettei ole kirjailijaa joka ei sitä tunnetta tunnistaisi.)

Niin että helpotuksesta huokaisin. Ei ole Martin kirjoittanut Keskilinnasta enkä minä Martinin maailmasta. Ihan vaikuttavat erilaisilta tarinat: arviossa ei ainakaan mainita mitään homoerotiikasta, enkä minä ole ottanut keskiajasta kuin erinäisiä seipäitä ja lihasten muotoja noudattavia suojapanssareita.

Hupia tulen kyllä repimään tästä ajasta ikuisuuteen.

Kartan äärellä

Kuten olen kertonut, Keskilinnan ritarien yhteispainokseen on tulossa kartta.

Kutsun sitä mielessäni kolmen pisteen kartaksi: Keskilinna, Delvi, Surro. Nämä ovat päätapahtumapaikat, näiden kolmen kaupungin varaan kartta rakentuu.

Koska Keskilinna-trilogia sijoittuu varsin suppealle alueelle, halusin karttaan jotakin erityistä. Perinteisen viivan sijaan piirsin rannikosta kolmiulotteisen. Kyllä huomasi, ettei piirustuskynä ole ollut hetkeen kädessä! Harjoittelin ensin erilliselle paperille löytääkseni jujun.

(c) J.S. Meresmaa

Aloitin totuttuun tapaan paperin, lyijykynän ja japanilaisten lempitussieni kanssa (Sakura Pigma Micron). Vanha viidakon sanonta sen minkä ihminen mokaa, kuvankäsittelyohjelma korjaa piti hyvin paikkansa tässäkin tapauksessa.

(Toisinaan harmittaa, ettei kirjoittamiselta jää aikaa piirustustaidon ylläpitämiseen saati sen kehittämiseen. Ennen kuin aloin kirjoittaa aktiivisesti, piirsin melkein joka päivä kahdeksan vuoden ajan. Saan yhä vahvoja visuaalisia viettelyksiä kuvamuodossa, mutta kelvollisen saamiseen tuntuu menevän kelvottoman kauan -- se johtuu ihan ruosteesta -- ja siinä välissä menee hermo, koska kirjoitusaikataulu on tällä hetkellä todella tiukka.)

(c) J.S. Meresmaa

Pidän erityisesti kompassiruusun (eli tuon ilmansuuntia ilmaisevan nuolipyörylän) suunnittelusta. Samoin Juuri Oikeanlaisen Fontin löytäminen on sykähdyttävää. Karttoihin voi keksiä ja kehitellä vaikka mitä veikeää: Mifonki-sarjan Keskimantereen kartassa näkyy merihirviö (vai kenties mifonki itse?) ja niin tulee tässäkin kartassa olemaan hauska öttiäinen. Sitten näette!

Olen myös sillä tavalla kiero, että jätän kartasta aina jotain pois. Kunnon kartta ei ole virheetön.

***

Mitkä piirteet teitä, rakkaat lukijat, fantasiakartoissa eniten viehättävät? Entä mitkä ihmetyttävät?

P.S. Aikaisemmin olen sivunnut kartan tekemistä tässä postauksessa.

Keskilinnan ritarit vihdoin painettuna!

Ensi vuoden helmikuussa tulee Osuuskummalta pienoisromaanitrilogiani painettuna yhteisniteenä. Olen saanut paljon palautetta, joissa on tätä toivottu, ja nyt se toteutuu! Hekin, jotka eivät ole e-kirjoihin niin tykästyneet, pääsevät tutustumaan Konnoon ja Jehremiin ja maailmaan, jossa valta, erotiikka ja juonet punoutuvat virraksi, joka voi tuoda mukanaan yhtä lailla kuoleman kuin rakkauden.

Unohtamatta kurvoja, tietenkään.

Olen kirjoittanut painettuun teokseen yhden ylimääräisen luvun bonuksena. Lisäksi kirjaan on perinteiseen tapaan tulossa piirtämäni kartta. Todellinen deluxe-painos, siis!

Syksyn keikkoja

Kirjamessut tulevat joka vuosi yhtä varmasti kuin lokakuu.

Tällä hetkellä meikälikan ohjelmisto näyttää seuraavalta:


Turun kirjamessut 2.-4.10.

Perjantai 2.10.

“Paljon muutakin kuin suippokorvia”

Kirjailijat Magdalena Hai pj, Siiri Enoranta, J.S. Meresmaa ja Katri Alatalo keskustelevat kirjoittamisesta, taustatutkimuksen tekemisestä ja fantasiakirjallisuudesta.

klo. 10.45

Nuorisokirjailijoiden osasto A18 


***

Helsingin kirjamessut 22.-25.10.


Torstai 22.10. 

"Rakkaudesta genreen"

Dekkari, steampunk, fantasia, scifi, historiallinen viihde. Mikä näitä yhdistää, mikä erottaa? Onko genrejen aika ohi, vai vahvempi kuin koskaan?

Kristiina Vuori, Shimo Suntila, J.S. Meresmaa, Markus Harju, Juri Nummelin

klo 10.30  Katri Vala -lava

***

"Fantasian sankarinaiset"

Kirjailijat Maria Carole ja J.S. Meresmaa käyvät napakan väittelyn siitä, miten nainen voi olla sankari, mikä tekee naisesta sankarillisen ja onko sellainen mahdollista muuta kuin fantasiassa. 

klo 13.00 

Osuuskumman, Robustoksen, Reunan ja Haamun yhteisosasto 6e138 (Katri Vala -lavan lähellä)

***

Lauantai 23.10.

"Kuninkaan tahto"

Vauhdikkaan Keskilinnan ritarit -fantasiatrilogian päätösosa. Haastattelijana Markus Harju.

klo 13.00 


Osuuskumman, Robustoksen, Reunan ja Haamun yhteisosasto 6e138 (Katri Vala -lavan lähellä)

***

Seuratkaa punaista silinteriä!

(c) V. Rintala

Hyvien uutisten pyörre

Perkele.

Viime viikolla tuntui siltä, että olen tarinoista tauolla. Liian paljon kaikkea muuta, ylitöitä, osuuskuntahommia, whatnot. Lällällää, sanoi piilotajunta ja mennä rätkäytti eteeni niin kutkuttavan keitoksen, että eilisen päivän tein taustoitusta ja makustelin vaihtoehtoja ja tänään sitten kirjoitin melko yksityiskohtaisen synopsiksen.

Tämän tarinan alkuvaiheet muistuttavat jossain määrin Hyvä emo -novellin alkuvaiheita, joten on mielenkiintoista nähdä, sujuuko prosessin loppuosakin samassa hengessä. Vähän pelottaa moinen shamanistinen matka, sen verran kaikkivoipainen oli kokemus.

(Kannattaa muuten tutustua tuohon Käärmeenliekit-antologiaan. Olen nyt noin puolivälissä ja uskon, että jokaiselle löytyy tästä antologiasta sydäntä liekauttava tarina. Vähintään yksi. Omalle kohdalle on osunut jo useampi.)

Suopursujen hehkussa himmenevät Käärmeenliekitkin.
(c) J.S. Meresmaa

Kuluneella viikolla (onpas muuten hauska ilmaisu, kyllä on ollut miltei puhkikulunut viikko) sain myös tiedon, että minut on hyväksytty Suomen Kirjailijaliiton jäseneksi. Tuli yllätyksenä, vaikka ei sen kai sikäli olisi pitänyt tulla, koska ihan tietoisesti olin sinne keväällä hakemuksen kiikuttanut. Olin olettanut, että kuulisin päätöksistä vasta syksyllä. Kirjailijaliiton jäsenyys vahvistaa entisestään ammatti-identiteettiäni kirjailijana. Ihan vielä en ole edes sisäistänyt, mitä kaikkea se merkitsee. Ajan kanssa sitten.

Myös muita hyviä uutisia, loistavia suorastaan, mahtui viikkoon. Nimittäin Keskilinnan ritarit -trilogia tullaan näkemään painettujen kansien välissä, nyt sain sille varmistuksen! Ja sain hyväksyvän päätöksen myös eräälle antologialle, joka näkee päivänvalon ensi vuoden syksyllä. Toimitan sen kummakollegani Christine Thorelin kanssa, ja kirjoitan antologiaan myös novellin.

Notta sellainen kesäkuun viikko.

Ja ai niin! Syliini putosi kuin taivaalta Islannin matka. En ole koskaan käynyt, mutta aina halunnut käydä. Nyt lopetin jahkailun ja päätin lähteä. Kaiken kukkuraksi Islanti resonoi tuon blogikirjoituksen alussa mainitun tarinan kanssa. Ei siinä muita merkkejä sitten tarvittukaan. Menen enkä mieti. Syksyllä sitten.

Nyt niitä saa!

Nimittäin rillumapunkia ja Keskilinnan ritareiden päätösosaa!

Rillumapunk-antologiaa Hei, Rillumapunk! voi tilata itselleen muun muassa Aavetaajuuden kaupasta. 

Kuninkaan tahdon saa omakseen Elisa Kirjasta. Hieman haikein mielin tuli tämä veijarisarja saateltua päätökseen. Konnolla ja Jehremillä on aivan erityinen paikka sydämessäni!

***

Antoisia lukuhetkiä!

Kuninkaan tahdon kansi

Jotkut saattoivatkin jo huomata, että tuonne oikeaan marginaaliin on ilmestynyt uusi kansi. Kuninkaan tahto se sieltä kurkistelee.

"Kauneinta antautumisessa on rohkeus."

Keskilinnan ritarit -trilogia saa arvoisensa päätöksen helmikuussa 2015. E-kirjana ja edullisesti, kuinkas muuten!

Maistiaisia on tiedossa vähän lähempänä.

Messutoipilas ja yllätystäräytys

Osuuskumman ja Robustoksen yhteinen osasto
sekä meikäläinen. (c) Heikki Savola

Turun kirjamessut olivat kivat ja antoisat ja väänsivät myös varsin tehokkaasti mehut. Olin paikalla perjantaista sunnuntaihin, mutta ohjelmaan en juurikaan ehtinyt tai malttanut osallistua muutoin kuin sovitusti esiintyjänä. Tuli kuitenkin tehtyä uusia tuttavuuksia, vahvistettua vanhoja, myytyä ja ostettua kirjoja ja puhuttua niin omasta työstä kirjailijana kuin vähän kuvitteellisista kartoistakin.

Muutaman valokuvan muistin sentään ottaa!

Osasto, jolla tapahtui paljon kaikkea kivaa ja jännää! (c) J.S. Meresmaa

...Kuten Sari Peltoniemi, joka luki pari novellia
uusimmasta kirjastaan Miehestä syntynyt.
(c) J.S. Meresmaa

Leinosen ja Lappalaisen Routasisarukset -sarjaan
kuuluvia karttoja. (c) J.S. Meresmaa

Vasemmalla Mifonkien maailman kartat ja oikealla
Magdalena Hain Gigi ja Henry -sarjan karttoja.
(c) J.S. Meresmaa

Osuuskumman uusin myyntihitti: raapalepostikortit! Sadan sanan
tarinoita kortilla ystävälle lähetettäväksi tai vain omaksi iloksi.
(c) J.S. Meresmaa

Maanantai meni lepäillessä ja vastaillessa sähköposteihin, mutta tänä aamuna hyppäsin takaisin tekstisorvin ääreen uudenlaista intoa puhkuen. Ja kas kummaa, ihan yllätystäräytyksenä Kuninkaan tahto on sitten kirjoitettu!

Olo on tuoreeltaan yhtä aikaa pöllämystynyt, haikea, ylpeä ja hieman surullinenkin, sillä trilogia on nyt editointeja vaille valmis.

Oho, hups ja jee!

Vedos ja arvioita

Tuore taittovedos. Sormet syyhyävät!
(c) J.S. Meresmaa

Tällaista ihanaa odotti keittiön pöydällä, kun palasin Jyväskylästä kotiin. Mahdin taittovedos! Jälleen askel lähempänä julkaisua. Edes ajatus siitä, että joutuu käymään kässärin jälleen uusiksi täikamman tiheydellä, ei uuvuta niin pahasti kuin pelkäsin. Ehkä olen jopa salaa innoissani.

Paitsi Finnconin hellimä, olen myös arvioiden autuuttama: Ritarin ansiosta on viikonlopun aikana ilmestynyt kaksi arviota, Retalta Todella vaiheessa -blogissa ja Mikolta Kirjavinkeissä. Kiitos! Sarjan toisen osan arvioita ilmestyy yleensä vähemmän kuin ensimmäisen, joten olen jokaikisestä huippukiitollinen.

Välisoitto

Oi, kuulkaa! Nyt on Elisa Kirjassa kauhian mukava kesäale Aseenkantajan kunniasta! Siitä on hyvä aloittaa Keskilinnan ritarit-trilogia, jos ei vielä ole niin tehnyt. Ritariromantiikkaa ja jännitystä, mikäs sen parempi lisäys kesälukemistoon.

Niin vain kirjallisuus on halvempaa kuin kahvi, jonka voimalla se on tuotettu.

Heinäkuu on hujahtanut kalenterisivulle kuin huomaamatta. Mifongin mahti on pian menossa taittoon, ja seuraavaksi odottelen sen osalta taittovedoksia saapuvaksi. Siinä onkin sitten yhden viikonlopun työmaa edessä. On ollut huippuhelmeä kuulla, että kolmatta osaa odotetaan kovasti!

En ole varmaan täällä blogissa maininnut eräästä iloisesta asiasta: työnantajan kanssa on nyt sovittu palkattomista vapaista sekä syksylle että kevättalvelle, mikä tarkoittaa sitä, että kirjoitusaikataulut pysyvät kohdillaan. Täyspäi(väi)nen kirjailijaelämä, täältä tullaan jälleen! Paljon tekemistä onkin tiedossa: Mifonki-sarjan jatko, Keskilinnan ritarien grande finale, muutama novelli, eräs toinen romaanikäsis ja yhden novellikokoelman toimittaminen...

Tuntuu ihanalta ja niin odotuksen arvoiselta se, että saa taas keskittyä kirjoittamiseen. En minä tämän päivätyön ohessa oikein pysty, kaikki energia tuntuu imeytyvän sinne. Tällä viikolla on ollut taas ylitöitä, ja kyllä niitä työasioita sitten omalla ajallaankin miettii. Ei niistä ole irrallinen.

Vähän jo salaa laskeskelen, kuinka monta työaamua on jäljellä... ja enemmän salaa tuumailen, että tulisipa syyskuu pian. (Hyi minua, eihän tässä kunnon kesääkään ole vielä tullut!)

Suuret halausten siivittämät kiitokset niin apurahoittajille että työnantajallekin!

Ritarin ansio vapaana ja valloillaan!

Osuuskumma-kustannuksen sivuilta:

"J. S. Meresmaan odotettu jatko-osa Aseenkantajan kunnialle on ilmestynyt. Ritarin ansiossa punnitaan totuus, rakkaus ja kunnia. Se erilainen ritaritarina jatkuu…

Konno Nasovalainen on pyhästi luvannut itselleen pysyvänsä erossa juonitteluista ja ennen kaikkea ritarin arvon menettäneestä Jehrem Kovdasista. Mutta kun Jehremiä syytetään peräti kahdesta murhasta, ei Konno voi kieltäytyä auttamasta.

“Ajatukseni kärjistyvät lopulta yhteen tosiasiaan. Jehrem tarvitsee apua, enkä minä voisi elää omantuntoni kanssa, ellen sitä antaisi. Kuollut ei voi pyytää anteeksi tai osoittaa katumusta. Kuolleelle ei voi kostaa.”

Kiitetty ja tavanomaisuudesta poikkeava Keskilinnan ritarit -sarja on edennyt toiseen osaansa. Ritarin ansio vie lukijan matkalle petosten, riutuvan rakkauden, vihan ja valheen maailmaan. Se näyttää, kuinka kaikkein kauneimpiakin tunteita voidaan käyttää hyväksi, mutta se näyttää myös ikiaikaisen totuuden valheen jäljistä.

J. S. Meresmaa: Ritarin ansio (Keskilinnan ritarit II)

ISBN 978-952-6642-25-3 ePub

Tästä ostoksille Elisa Kirjaan!

Maistiaisia Ritarin ansiosta

Kesäkuuta elellään, ja se tarkoittaa, että aivan kohtapuoliin putkahtaa jatkoa Aseenkantajan kunnian aloittamaan trilogiaan: nimittäin Ritarin ansio! (Näettekös, harjoittelen nyt tätä trilogiassa pysymistä! Ei välitetä siitä, että Keskilinnan ritareista piti ensin tulla kirjaduo. Ei sitä siitoshetkellä vielä tiedä, mitä tarinasta kasvaa... Yksiö, kaksio, kolmio vai kerrostalo.)

Pitemmittä puheitta pieni maistiainen nälkäisimmille. Sitähän sanotaan, että alkuruoka on olennainen osa koko ateriaa.

"Jehrem

Huoratalosta kuninkaanlinnaan on yllättävän lyhyt matka.

Olin tehnyt saman huomion ennenkin, mutta se muistui uudelleen mieleeni, kun seisoin tihkusateessa erään keskilinnalaisen porttolan edessä. Ritarina ollessani olin saanut huomata noiden kahden liittyvän usein erottamattomasti toisiinsa: kuninkaanlinna oli omanlaisensa haluihin ja himoihin perustuvien palveluksien ja ruumiinkaupan tyyssija, ja huoratalot tekivät parhaansa saadakseen asiakkaansa tuntemaan itsensä kaikkivaltiaaksi.

Luotin tähän jaloon pyrkimykseen, kun nostin nyrkkini koputukseen. Ilta oli myöhäinen. Olin matkustanut Delvintietä kuunkierron päivät kurvoni selässä, ja olin perinjuurin uuvuksissa sekä alushousujani myöten märkä. Koko matkan päälakea korventanut paahde oli muuttunut rankkasateeksi samaisena iltapäivänä enkä tiennyt, olisiko minun pitänyt olla tyytyväinen vai kyrpiintynyt. Sade oli saanut kurvoni oikuttelemaan ja takamukseni mustelmille, mutta toisaalta se oli antanut hyvän syyn vetää huppu pään ja kasvojen suojaksi. Kuninkaan siunaama karkotustuomio häälyi edelleen niskassani, joten porttivahtien ja armengeerien vältteleminen oli enemmän kuin suotavaa.

Ovi edessäni aukeni. Nopean vilkaisun jälkeen minut päästettiin sisään. Kysyin emäntää nimeltä, sillä tunsin talon entuudestaan. Tiesin ottavani riskin törmätä tuttuihin, mutta halusin olla varma siitä, että yöksi valitsemani seura vastaisi tarpeitani.

Halusin karkottaa mieltäni riivaavat muistikuvat kiihkeästi.

”Seuratkaa minua, hyvä herra”, ovivahti sanoi ja johdatti minut toimistotiloihin yläkertaan vievien portaiden takana. Mies pyysi minua odottamaan käytävässä sillä välin, kun kävi varmistamassa ajankohdan sopivuuden emännälle.

En ollut palannut Keskilinnaan itsetuho mielessäni, vaikka tietynlainen synkkyys varjostikin matkaani. Viimeiset vuodet eivät olleet parhaimpiani. Ensin kuoli isä, ritarikunnan arvostettu jäsen, ja jätti minut yksin pitämään Kovdasin nimen kunniassa. Muutama vuosi isän kuoleman jälkeen aseenkantajani Merio sai surmansa tapaturmaisesti, mutta yhtäkkiä siitä syytettiinkin minua – vuosia tapahtuneen jälkeen. Viimeisin epäonnistumiseni Konnon suhteen oli horjauttanut minut satulasta tykkänään. Olin pelannut ja hävinnyt, mutta olin valinnut pelini alun alkaenkin väärin. Minua kismitti enemmän kuin kykenin myöntämään. Olin ryvettänyt sekä nimeni että sydämeni.

Minulla oli onneksi suunnitelma. Miekkani myötä olin menettänyt merkittävän osan sanojeni painoarvosta, mutta täysin aseeton en silti ollut. Jokaviikkoinen kuninkaantunti oli aatelittomien alamaisten mahdollisuus tulla hallitsijansa kuulemaksi, ja olin selvittänyt tarkkaan mitä keinoja voisin käyttää selustani suojaamiseksi. Ensimmäinen siirto oli hankkia oleskelulupa Keskilinnaan. Vasta sen jälkeen voisin selvittää, mitä isälleni ja entiselle aseenkantajalleni oli tapahtunut. Ennen kuin voisin ajatella tulevaisuutta, minun oli kirkastettava käsitys menneisyydestäni. 

Kaikki muu oli toisarvoista."

    - Ritarin ansio, luku 1, (c) 2014, J.S. Meresmaa 

Ruumiittomia ansioita (eli kansimaistiaisia)

Vuoden aloitukseksi on tiedossa hyytävää menoa, kun Osuuskumman aaveantologia Ruumiittomat julkaistaan helmikuussa. Olen mukana novellilla Kielolinna.

Aseenkantajan kunnialla alkanut tarina saa jatkoa Ritarin ansiosta kesän korvilla.