Lauantaina paistoi aurinko, aamulla ainakin. Valkoista, kirkkaan sinistä, rosojäätä jalkojen alla. Liukastelin keskelle elävää kirjallisuutta. Tapasin kirjailijakollegoita, kustantajia, kauppiaita, runoilijoita, muusikoita, lukijoita. Kaikkia, jotka elävät kirjallisuudesta -- toisaalta, emmekö me kaikki?
|
(c) Hannu Peltonen |
Iloitsin seurasta, iloitsin palkintoehdokkuuksista Tulenkantajaan, iloitsin
Keskilinnan ritareista, ja kuten näkyy, suosittelin niitä neutraalin hienovaraisesti. Myinkin pari, ja signeerasin. Kuuntelin Duo Perikadon keikan, joka aina onnistuu yllättämään. Seurasin paneelikeskustelua kirjan hinnasta.
Tänään Osuuskumman vuosikokous ja lisää ystäviä. Tarinoita kansien välissä. Lisää ystäviä.
Niin kauan kun on tarinoita, on ystäviä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti