(c) J.S. Meresmaa |
Hän joka näkee
Hän joka ei pelkää
Perhosen varjo
Lohikäärmeen varjossa
***
Tämä kirjankansiruno on ollut mielessäni koko viikon. Nyt kuvasin sen. Se on täydellinen. Se herättää minussa vastakaikua, jonka voima ravistelee.
Runossa on jotain itämaista, soturimielentilaa. Se saa minut miettimään, mitä pelko lopulta on. Onko se perhosen varjo lohikäärmeen varjossa? Ihminen pelkää pimeää, koska pimeässä hän ei näe. Mutta näkeekö hän varjoa, jos se on varjossa? Onko pelättävä enemmän isoa varjoa, vai sitä pientä, jota ei näe? Onko lopulta pelättävä mitään, vai rohkeasti käytävä kohti tuntematonta?
Kun näkee pelkonsa kohteen, mutta käy pelottomasti sitä kohti, se kutistuu perhosen varjoksi lohikäärmeen varjossa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti