20.6.2016

Vuoden lyhyin yö

Sitä voisi luulla, että tämä likka lomailee, kun ei mitään kuulu.

Väärin. Olisikin lomaa. Painan kesän töissä -- tänään tuli tehtyä kaksitoistatuntinen päivä -- ja viikonloput kirjoitan -- paitsi silloin kun on Finncon. Mifongin kadottama alkaa olla hyvässä kuosissa syksyn julkaisua varten, vaikka stilisointia se vielä vaatiikin. Stilisointia ja uuden kartan!

Monenmoisia projekteja kuplii arjen alla. Hitaasti etenevät, kun aikaa on käytössä kovin niukalti juuri nyt, mutta joka päivä sydämessä tuikahtaa. Tämä sana, tämä tunnelma, tämä maisema, tämä dialogi. Palasia tarinasta.

Niin että eipä tässä oikeastaan ole valittamista. Kesästä saa nauttia työmatkoillakin, kun bussia odotellessa keskittyy kuuntelemaan lintukonsertteja, ja mansikoita ja kirsikoita ja herneitä voi ostaa torikojusta kotiin palatessa. Kun riittää valoa, riittää virtaa. Tiedostan, että käyn melkoisilla ylikierroksilla, mutta toisaalta on tästä ennenkin selvitty.

Ensi yö on vuoden lyhyin yö. Mitäpä sitä liikoja nukkumaan!

Nuokkuja. (c) J.S. Meresmaa

***

Naakkamestarikin liihottelee maailmalla ja kerää kauniita sanoja. Kas tässä muutama otanta arvioista:

"Naakkamestari on Robustoksen pienoisromaani kilpailun voittajateos. Kirjan voittoa en ihmettele lainkaan, on se kokonaisuudessaan niin kiehtova ja mielenkiintoinen teos. Naakkamestari yhdistelee kaiken, mitä kaipaan hyvältä pienoisromaanilta: se on sivumäärältään pieni mutta kuitenkin aiheiltaan suuri romaani, joka on kielellisesti todella hienoa luettavaa." 
- Lukutoukka-Krista, Suomi lukee -sivusto

"Tiheätunnelmainen tarina, jossa on surumielinen vivahde. Kerronta on napakkaa, tarina kulkee eteenpäin juuri oikeassa suhteessa miljöökuvauksen rinnalla." 
- Anni Nupponen, Goodreads
***

Tällä hetkellä pursuan kirjoitettavaa, mutta erityisesti sykähdyttää se, että keväällä ilmestynyttä steampunk-novelliani käännetään espanjaksi. Espanjaksi!

Kääntäjän kanssa on ollut mieletöntä tehdä yhteistyötä, sillä kaikenlaista termiä, tapakulttuuria ja vivahde-eroa on mietittävä, kun kieli muuntuu toiseen. Omaa tekstiään ja tarinaansa joutuu ajattelemaan aivan uusilla tavoilla -- ja toisaalta sen myös saa nähdä uudenlaisena. Niin tuttuna ja kuitenkin omanlaisenaan.

Hyvät uutiset (niitä on monenlaisia, mutta kaikkia ei voi kertoa!) ja etenevät projektit kannustavat. Töitä on tehtävä paljon, mutta tämä on nyt sitä elämää, jonka olen itselleni luonut.

Mitä siitä, jos vähän väsyttää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti