Ilahduin kun...

... sain viestiä, että sekä Noitahousut että Unet jotka tekevät surulliseksi aamuisin ovat päässeet Atorox-ehdokaslistalle.

Koko lista: 

Anu Korpinen: Noidan perintö (Kosmoskynä 1/16)
Artemis Kelosaari: Herhiläiskuningattaren siivet (Kosmoskynä 1/16)
Asta Leppä: Avain (Kosmoskynä 2/16)
Maarit Leijon: Musta ruhtinas (Portti 4/15)
Maiju Ihalainen: Itkevän taivaan temppeli (Portti 1/16)
Shimo Suntila: Flipperikuumetta Coloradossa (Portti 3/16)
Aleksi Kuutio: Solmuntekijä (Spin 1/16)
J. S. Meresmaa: Noitahousut (Marraskesi)
Maarit Leijon: Kirous (Spekulatiivinen Turku)
Henna Sinisalo: Viides tiedekunta (Spekulatiivinen Turku)
Shimo Suntila: Sharan henkäys (Tähtiviima)
Shimo Suntila: Steelen ruukki (Tähtiviima)
Katri Alatalo: Susiveli (Älä riko pintaa)
Katri Alatalo: Talviyön tarina (Älä riko pintaa)
Heikki Nevala: Metsän lapset (Kirotun kirjan vartija)
Shimo Suntila: Kirotun kirjan vartija (Kirotun kirjan vartija)
J. S. Meresmaa: Unet jotka tekevät surulliseksi aamuisin (Steampunk! Silintereitä ja siipirattaita)
Mia Myllymäki: Wetterbergin isännät (Steampunk! Silintereitä ja siipirattaita)
Taru Kumara-Moisio: Tuikkimisen alkeet (Steampunk! Silintereitä ja siipirattaita)
Erkka Leppänen: Borvarian lautturit (Kirotun maan ritari)

...postiluukusta tupsahti Finnish Weird #4, jossa olen mukana haastattelun ja novellin muodossa. Forever, as Always ilmestyi suomeksi Tähtivaeltajassa viime vuoden lopulla nimellä Ikuisesti niin kuin aina, ja nyt siis J. Robert Tupaselan kääntämänä englanniksi.

...kesällä päivänvalon näkevä antologia Never Stop -- Finnish Science Fiction and Fantasy Stories julkistettiin. Olen mukana steampunk-novellilla The Heart That Beats In a Dream (eli Unet jotka tekevät surulliseksi aamuisin).

***

Paljon mukavia asioita tapahtuu!

Mifongin lunastama

Ensi syksynä ilmestyy Mifonki-sarjan päätösosa, Mifongin lunastama. Tältä se sitten näyttää!

Tuntuu uskomattomalta, että aloitin tarinan kirjoittamisen kymmenen vuotta sitten. Matkalle on mahtunut monta yllätystä, iloa ja surua. Mifonkien matkassa olen kulkenut kirjailijanurani alkutaipaleen ja voi, millaisiin maisemiin se onkaan minut johdattanut!

Käsikirjoitus ei ole vielä valmis, ja hiljaisuuteni blogimaailmassa johtuukin isolta osin siitä. Kirjoittaminen on hidasta mutta ei raskasta. Tuntuu tärkeältä saada sanat ja tarina juuri oikein. Takana on pitkä matka Ardisin, Danten, Reun, Linnin, Fewrynnin, Ciaranin ja kumppanien seurassa. Edessä siintää hyvästit, mutta kuten kirjojen kohdalla on, ne ovat parhaat mahdolliset hyvästit: tarina ja hahmot eivät katoa mihinkään.

Ne ovat vain kannen raotuksen päässä.