Sivun oikeaan laitaan on lisätty kiinteitä sivulinkkejä, joista pääsee kurkkaamaan muun muassa menossa olevia ja valmistuneita kirjallisia projekteja. Koska kuulun koulukuntaan, joka tarvitsee salassapitoa ja haudontaa säilyttääkseen kirjoittamistyön jännitteen ja mielekkyyden, projekteissa mainitaan vain ne, jotka kestävät päivänvaloa.
Pitäisikö tästä päätellä, että keskeneräiset käsikirjoitukset ovat kuin vampyyreita?
(Ja heti jatkui analogia mielessäni: imevätkö verta? Kyllä, ainakin kirjailijasta. Aiheuttaako purema euforiaa? Toisinaan. Ahdistusta? Aivan taatusti.)