Juhannus oli maaginen. Vesikuurot eivät edes haitanneet, sillä jotenkin oli satamatta aina silloin, kun siihen oli tarve (kuten grillaamisen hetkenä tai juhannuskokon äärellä tai retkellä Pirunvuorelle). Tulipa juostua nakuna kaatosateessa ja tunnelmoitua lukemisen parissa vintillä!
Savusaunan tuoksu on yhä iholla ja hiuksissa, metsän samoin. Ei ole kauniimpaa valoa kuin keskikesän illan tyynellä järvellä. Käkeä en kuullut tällä kertaa, mutta uskollisen reittilentäjän, kurpan, pehmeä pörinä toi hymyn huulille. Ja korpit, iki-ihanat korpit.
Juhannusyöksi nousi sakea sumu, joka yhtyi kokkojen savuhuntuihin. Koko maailma muuttui maidonharmaaksi.
 |
| Kesäyön usva, oudon lämmin. (c) J.S. Meresmaa |
Uutta luettavaa on muuten ilmestynyt: Osuuskumman ilmainen lukemistolehti Ursula paljastaa viehkeän sisältönsä keskikesän kunniaksi. Onpa siellä taas erään Sarantin tarinakin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti