Kirjailijan loma-asento

Kun romaani ryskyttää painokoneen linjastolla, vuoden suurin työ on tehty, ja kirjailija voi ansaitusti lösähtää luomistuolissaan loma-asentoon.

Väärin.

Silloin on sopiva hetki

- jatkaa jatko-osaa

- suunnitella kansia tuleviin opuksiin (ei välttämättä omiin)

- juonia ohjelmakokonaisuuksia kirjamessuille

- alkaa stressata syksyn messuista

- aloittaa jokin niistä neljästä novellista, joiden tekemiseen on lupautunut

- lupautua kustannustoimittajaksi kollegalle

- esilukea ja oikolukea

- tuomaroida novellikilpailua

- täyttää apurahahakemuksia (epä)toivo rinnassa lepattaen

- laatia aikatauluja tulevalle antologialle

- sovitella kiertueaikatauluja ja sopia esiintymisaikoja ja esiintymispaikkoja

- miettiä sopivaa markkinointitekstiä/takakansitekstiä seuraavalle julkaisulle

- pohdiskella julkkarijuhlistuksia

- saada Loistava Idea uudeksi tarinaksi, jolle ei ole tilausta

Ja lopulta todeta, että ensi vuonna keskittyy sitten vain siihen omaan romaaniin, koska se on niin iso työ, että sen jälkeen haluaa lösähtää luomistuolissaan loma-asentoon.

Väärin.