Nimittäin kirjailija Taru Väyrynen on tehnyt analyysin Mifonki-sarjan myyteistä ja syvätasoista blogiinsa. Ihan äärettömän mielenkiintoista ja mahtavaa, mutta vetää myös nöyräksi. Enkä voi olla miettimättä: mitä jos kirjallisuuskritiikki olisi laajemminkin tällaista? Ooh, be still my heart!
 |
| Tarinoita ja ruusuja yhdistää kerroksellisuus. (c) J.S. Meresmaa |
Laitan tähän linkit blogikirjoituksiin siinä järjestyksessä, kun ne ovat ilmestyneet.
Suosittelen näitä luettavaksi heille
- jotka ovat lukeneet kaikki Mifonki-sarjan tähänastiset osat (Perintö, Aika, Mahti, Kätkemä)
- jotka eivät ole tutustuneet eivätkä aiokaan tutustua Mifonki-sarjaan, mutta joita kiinnostaa allegorioiden ja myyttien käyttäminen ja tasot fantasiakirjallisuudessa
- jotka ovat ehkä lukeneet joitakin Mifonkeja mutta eivät välitä spoilereista.
***
1. Mifongit ja minä
2. Myytit, jumalat ja mifongit
3. Ihminen, eläin, sebuia
4. Allegoria, muunneltu todellisuus ja kuvitelma yliluonnollisesta
5. Mifonki-sarja, yhteenveto
***
Lämpimimmät kiitokseni Tarulle tätäkin kautta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti