Pidän tuossa vasemmassa reunapalkissa listaa viimeksi lukemistani kirjoista. Havahduin siihen, kuinka naispainotteinen viime aikainen lukemistoni on ollut ja aloin silmäillä luettavien pinoa tarkemmin. Olenko todella näin sukupuolittunut? En ole aikaisemmin kiinnittänyt paljonkaan huomiota siihen, onko lukemani kirja naisen vai miehen kirjoittama.
Odottavien kirjojen pinosta (okei, oikeasti se on pieni kirjahylly) löytyi 33 mieskirjailijan ja 26 naiskirjailijan kirjoittamaa teosta. Ei siis syytä huoleen. Luen muitakin kuin naisten kirjoittamia kirjoja.
Kun itse kirjoittaa, on mielenkiintoista miettiä, millä tavalla sukupuoleni voisi vaikuttaa siihen mitä kirjoitan. En nimittäin usko, että sukupuoli vaikuttaisi niinkään siihen miten kirjoittaa, koska oman kokemusteni mukaan esimerkiksi novelleista, joiden tekijää ei tiedä, on vaikea -- jopa mahdoton -- sanoa onko ne kirjoittanut nainen vai mies. Samoin on romaanien suhteen. Jos kirjailijan nimi on androgyyninen, ei sukupuolta tule edes miettineeksi.
Äkkiseltään voisi ajatella, että naiset kirjoittavat eri aiheista kuin miehet, tai ainakin lähestyvät aiheita eri näkökulmasta. En ole tutkija enkä lukenut elämäni aikana tarpeeksi, jotta osaisin sanoa, onko se totta. Kun pengoin aihetta hieman, ei yllätyksenä tullut se, että tätä asiaa on käsitelty monet kerrat: onko nais- ja mieskirjallisuutta ja jos on, miten ne eroavat. Syvä huokaus. Kastan varpaitani kirjailijan työhön ja huomaan, että laineet jotka syntyvät, ovat samaa vettä mitä muut aiemmin tulleet ovat läiskytelleet vuosikymmenet.
Tällä vähäisellä kokemuksella, joka minulla on, arvelisin että sukupuoli vaikuttaa jotenkin. Ei sitä muuten isänpäivänä markkinoitaisi miesten kirjoittamia kirjoja tai äitienpäivänä naisten kirjoittamia kirjoja. En minä muuten huomaisi, että lähipiirini miehistä valtaosa lukee lähinnä miesten kirjoittamia kirjoja. Ja naisista valtaosa naisten. Nyt kun muistelen, olen tainnut itsekin tulla antaneeksi lahjaksi kirjoja niin, että miehelle miehen kirjoittaman ja naiselle naisen kirjoittaman.
Miksi ihmeessä?
Olen lukenut naisten kirjoittamia jännäreitä ja miesten kirjoittamia perhe-elämän kuvauksia. Historiallisia romaaneja sekä nais- että mieskirjailijoilta. (Piti ihan tarkistaa, koska en ollut kiinnittänyt kirjailijan sukupuoleen mitään huomiota. Nimistä onneksi oli helppo päätellä, kumpi oli kyseessä.)
Ainoastaan kahdessa lajityypissä olen nähnyt jonkinlaisen jakoeron: sotakirjallisuus ja romanttinen viihde. Ovatko nämä kaksi ääripäätä, joissa sukupuolittuminen näkyy?
Mene ja tiedä. Minkälaisia havaintoja teillä on kyseisestä asiasta? Luetteko tai lahjoitatteko sukupuoliuskollisesti kirjoja vai eikö sillä ole mielestänne mitään merkitystä?