Osuuskummaista menoa

Viikonlopun aikana on ilmestynyt muutamia blogiarvioita antologioista, joissa olen ollut osallisena.

Ruumiittomat -aaveantologia pääsi Raijan käsittelyyn Taikakirjaimissa.

Steampunk! Höyryä ja helvetinkoneita on puolestaan luettu Kirjakuussa.

***

Sellaistakin hienoa on päässyt käymään, että Osuuskumman Taru Luojolaa ja Anni Nupposta on haastateltu Radio Classicin aamussa. Juttuhetkeä pääsee kuuntelemaan täältä.

Hetken kelpaa köllötellä

Jännitys, joka julkaisupäivän jälkeen on kohonnut tasaisesti mutta varmasti, laukesi tänään. Kirjojen rakastaja -blogissa on julkaistu ensimmäinen arvio Mifongin ajasta. Olkaa kuitenkin varoitetut! Arviossa on jonkin verran paljastuksia, jotka voivat harmittaa jos kirjan aikoo lukea.

Heitä varten, jotka eivät halua spoilaantua, lainaan tähän pätkän arviosta:

"Koska pidin Mifongin perinnöstä niin paljon, oli minulla tätä kirjaa kohtaan suuret odotukset. Ja en joutunut pettymään. Kirjan lukeminen oli aivan yhtä suuri nautinto. Kirjan sivut kääntyivät ihan huomaamatta ja koko ajan oli tunne, että jos minä vielä yhden luvun lukisin ja hups yhtäkkiä oli 50 sivua luettu. Loppua kohti tuli kuitenkin sama ilmiö kuin Mifongin perinnössä, että kirjaa alkoi säästelemään, ettei se vain loppuisi niin äkkiä. --- Kaiken kaikkiaan Mifongin aika oli oikein mielenkiintoinen ja koukuttava. Mifonki-sarja pysyy ehdottomasti yhtenä suosikkifantasiasarjana. Tämä on juuri sen tyylistä fantasiaa, josta tykkään eniten. Saisipa tätä pian lisää."

Tässä lämmössä kelpaa hetken köllötellä.

Rintalastan alle ja käsivarsien suoniin on hiipinyt pikku hiljaa halu palata Mifonki-sarjan äärelle jatkamaan tarinaa. Tällaiset arviot vain nostavat innostusta! Kirjallisten projektien osalta vuosi 2013 on nyt täynnä. Elokuussa tulee pienoisromaani Aseenkantajan kunnia, syksyllä jatkuu steampunk ja syys-talvella isken romaanikäsikirjoitusten kimppuun. Kaikki merkit viittaavat myös siihen, että väliin tulee ujuttautumaan novelli tai pari.

Tulee olemaan mielenkiintoista seurata Mifongin ajan vastaanottoa ja verrata sarjan toisen osan saamaa huomiota esikoiskirjan saamaan huomioon. Lähes jokaiselta useamman kirjan kirjoittaneelta olen kuullut, että hiljaisuus toisen kirjan jälkeen soi korvissa esikoishypetyksen jälkeen. Miten mahtaa käydä?

Se tyhjä olo, josta Katri Alatalokin bloggasi, on totista totta.

***

Köllöttelenpä vielä eräästä toisestakin syystä hetken: Osuuskumma täytti viime sunnuntaina vuoden!

Hallituksen puheenjohtajan, Taru Luojolan, puhe ja osuuskuntamuotoisen spefikustantamon idean äidin, Christine Thorelin, haastattelu löytyvät Osuuskumman sivuilta. Sivuja on myös hieman uudistettu ja kirjailijalistaus täydentyy koko ajan. Hyvä me!

Kuvapainotteinen tapahtumaraportti, EKF 2013

Aamusta väkeä oli liikkeellä varovaisesti, mutta jo Venlan ja minun  haastattelun aikana sali alkoi täyttyä. Keskustelu oli antoisa, ja kirjoitan varmasti blogissani myöhemmin aiheista, joita käsittelimme. Valitettavasti minulla ei ole kuvaa itse haastattelutilanteesta.

Osuuskumman pöydästä löytyi spefimakuun jos jonkinlaista. Edustettuina olivat omien julkaisujemme lisäksi muun muassa Vaskikirjat ja Stk:n julkaisut. Steampunk-antologia myi kuin höyry, mikä sopikin hyvin vanhan tehdasmiljöön henkeen. Kuvassa Saara Henriksson ja Taru Luojola.

Höyrykonemuseossa musisoi ja runoili Duo Perikato. Alla näkyy höyrykone Helene ja yllä Marie. Ennen esitystä tilassa kuului piipittävä ääni, jonka Perikadon pojat ovelasti kävivät äänittämässä ja hyödynsivät teoksessaan.

Novellipotpurissa  luettiin pätkiä Taskunovellit-kirjasta. Petri Tammisen lukupätkä ihailijanovellistaan nauratti yleisöä niin, että pokka petti myös kirjailijalta. Janne Laurila soitti ja lauloi esityksen alussa ja lopussa.

***

Uusia ja vanhoja tuttavuuksia, kiinnostavia keskusteluja ja lumipyryä: siinä EKF minulle pähkinänkuoressa. Lämmin kiitos tapahtuman järjestäjille, esiintyjille ja yleisölle!