Näytetään tekstit, joissa on tunniste matkustaminen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste matkustaminen. Näytä kaikki tekstit

24.10.2014

Making of messueläin

Seuraa harvinaislaatuinen kuvasarja messueläimen synnystä. Silmäpussieläimestä steampunkkariksi kahvin ja kapinan voimalla.

Ennen kahvia. (c) J.S. Meresmaa

Kahvin jälkeen. (c) J.S. Meresmaa
Lisää kahvia! Ja aamupalaa.
(c) J.S. Meresmaa

Asutestauksia. Tällä matkustetaan.
(c) J.S. Meresmaa

Lisää asutestauksia. Tällä edustetaan
sunnuntaina. (c) J.S. Meresmaa
Silinteriä ei pakata muuhun kuin päähän.
Matkalaukun tila: menee kiinni. Menee, menee.
Mene, nyt prkl! (c) J.S. Meresmaa
Onnistuneen messuviikonlopun perusedellytys:
kengät, jotka on tehty sekä jalkoja että kävelemistä
varten. Luottomonot.  (c) J.S. Meresmaa

Valmis! Takki niskaan, silinteri päähän
ja menoksi. Nähdään messuilla!
(c) J.S. Meresmaa

P.S. Edellinen postaukseni kertoo, missä messueläin hyörii.

8.9.2014

Sieluni maisemissa

Tänä aamuna minulla on hyvä, levollinen olo.

Kaiken suhteen, mutta etenkin kirjoittamisen. Vietin viikonlopun jälleen maalla, mökillä, siellä missä olen kaikki lapsuuteni kesät kirmannut, tutkinut luontoa, ihmetellyt, leikkinyt, löytänyt. Joskus puhutaan ihmisten sielunmaisemasta, ja minä olen aina ajatellut että siellä, juuri tuossa kyseisessä paikassa, on minun sieluni maisema.

Muistan kuinka teini-iässä kaveripiirin valtasi levottomuus. Maailma oli avoin, kaikille mahdollisuuksia täynnä ehkä konkreettisemmin kuin koskaan aikaisemmin. Kieliä opiskeltiin, ulkomaille lähdöstä haaveiltiin ja sitä suunniteltiin. Moni sanoi lähtevänsä Suomesta heti kun se olisi mahdollista, sillä kuka tänne nyt jäädä haluaisi. Sama levottomuus tarttui minuun, mutta en koskaan oikein tuntenut omakseni halua lähteä ja jättää. Kyllä minäkin omia siipiäni sitten kokeilin, asuin jonkin aikaa eri maassa, mutta ikäväni takaisin Suomeen oli kova, vaikka maasta pidinkin.

Olen oppinut tunnistamaan itsestäni tarpeen pitää juureni siellä, mistä ne parhaimmin vettä saavat. Minulle se on Tampere ja mainittu kesämökki. "Kesämökki" tuntuu vähän vieraalta sanalta, sillä minulle tuo paikka on niin paljon muuta kuin kesäasuttava lautarakennus, jossa viettää lomiaan. Se on kiinteä osa minua ja merkitsee vuosi vuodelta enemmän.

On ehkä jonkinlainen paradoksi, tai sitten ei ollenkaan, että fantasiakirjailija haluaa pysytellä omissa, tutuissa nurkissa. En pidä matkustamisesta erityisesti, enkä usko (joskaan en tiedä) että tulen koskaan muuttamaan Tampereelta, en ainakaan pysyvästi. Saan voimaa tuttuudesta, turvallisuuden tunteesta ja tiedosta, mitä nurkan takana on. Maisema muuttuu kuitenkin koko ajan, yksityiskohdat kirkastuvat kun ei kiirehdi ohi, kun malttaa katsoa jotakin sata kertaa nähtyä uusin silmin.

Ja sitä eläminen minulle on, katsomista tuttuja asioita uusin silmin. Kenties siksi kirjoitan spefiä, kenties siksi kummalliset mahdollisuudet ja outoudet kiehtovat.

En haluaisi koskaan tuntea olevani juureton. Kun näen sitä joissakin ihmisissä, yritän miettiä miltä se tuntuu. Onko se jatkuvaa kaipausta, tunnetta tyhjyydestä ympärillään? Kaikissa asioissa on myöntöpuolensa ja kieltopuolensa, se on selvä. Joku varmasti saa voimansakin juurettomuuden tunteesta, mutta pelkään että omalla kohdallani se olisi lamaannuttavaa.

Niinpä minä palaan sieluni maisemiin. Ja joka kerran, aivan joka kerran, se täyttää minussa rakkaudella ja kiitollisuudella ne kolot, jotka kaupungissa, työelämässä, urapaineissa, stressiaikataulujen puristuksessa valuvat tyhjiin.

Matkustan, mutta kauimmas matkustan mielikuvituksessani. Sieltäkin palaan.

***

Maisemia viikonlopulta:

(c) J.S. Meresmaa

(c) J.S. Meresmaa


(c) J.S. Meresmaa


(c) J.S. Meresmaa


(c) J.S. Meresmaa

11.7.2014

Camalaa Conitusta

Finncon! Voinko muuta sanoa. Kesän odotetuin tapahtuma, ainakin minulle. Nelipäiväinen miniloma työkiireistä: ystäviä, tuttavia, kollegoita, ihmisiä, ohjelmaa, kirjoja, kirjallisuutta, pukuja, asiaa ja asiattomuuksia, sekä tietenkin nauruanauruanaurua.



Ohjelmassa olen seuraavasti:

Lauantai

10:30 - 12:00     Tarina, joka ei mahtunut yhteen kirjaan 

Magdalena Hai, Anu Holopainen, Eija Lappalainen, J.S. Meresmaa, Helena Waris 
Mitä tapahtuu, kun tarina kaareutuukin kirjasarjaksi? Kotimaisten sf/f-kirjasarjojen luojat kertovat. Magdalena Hai on tehnyt uraauurtavaa Gigi ja Henry -steampunk-sarjaa. Anu Holopainen pitkän linjan fantasiakirjailija, jonka Syysmaa-sarjaan kuuluu kuusi teosta. J.S. Meresmaalta on tullut sekä Mifonki-sarjaa että Ritarin ansio -e-kirjamuotoista, homoeroottista ritariromantiikkaa. Eija Lappalainen on kirjoittanut yhdessä Anne Leinosen kanssa dystooppisen scifisarjan Routasisarukset. Helena Wariksen Uniin piirretty polku -teoksesta alkavasta fantasiatrilogiasta kaksi teosta päätyi Kuvastaja-palkintovoittajaksi. (90 min ohjelma)
 
13:00 - 14:00    Tulevaisuuden kirja
Kanerva Eskola, Kimmo Lehtonen, J.S. Meresmaa, Markku Soikkeli, Kimmo Kallio 
Mitä 'kirja' tarkoittaa vuonna 2020? Millaista kustantajaa ja kirjakauppaa tulevaisuudessa tarvitaan? Myykö kirjailija tekstiään luku tai novelli kerrallaan? Kirjan muodonmuutoksista ovat spekuloimassa kustantaja Kimmo Kallio, kustannustoimittaja Kanerva Eskola, kirjailija J.S. Meresmaa ja tuottaja Kimmo Lehtonen. Paneelia vetää kriitikko Markku Soikkeli.


Sunnuntai

12:00 - 13:00   Fantasy Romance 

Scott Lynch, J.S. Meresmaa, Marianna Leikomaa, Merja Polvinen 
Today's fantasy seems to be all about grittiness and "realism" (whatever that may mean). Is there still a place for "wish fullfilment fantasy" today? And what about romantic romance in novels, even to the point of wish fullfilment? Our panel of authors and scholars discusses recent and not so recent fantasy as well as their own works.

***

Kohti Jyväskylää, siis!

Finncon kajastaa horisontissa... (c) J.S. Meresmaa

20.8.2013

Kansikuva, kirjoittamista ja harveneva kampa

Aamukampa harvenee: töitä on jäljellä enää neljä päivää (joskin kahdelle viikolle ripoteltuna)!

Tarkastelin kalenteriani viikonloppuna, ostelin junalippuja ja suunnittelin yöpymisiä. Näyttää siltä, että syksy on täynnä tohinaa ja tapahtumaa, joten kirjoittamistöille täytyy tehdä tarkka aikataulu. Ensinnäkin on messuja: Turun kansainväliset kirjamessut ja Helsingin kirjamessut. On fantasia- ja scifitapahtumia, kuten Tamfan ja Lokacon. On Osuuskumman tapahtumia, julkkareita ja kiertue. On pari lomareissuakin, joista toinen on "kesälomani". Pääsen vihdoin ja viimein käymään Madeiralla! Kasvikunnan puolesta olen haaveillut matkasta sinne kauan. Ensi viikolla nautin olostani Berliinissä nuorisokirjailijoiden hellässä ja hauskassa seurassa.

Mutta se kirjoittaminen, ah ja voi! Vähitellen alitajunta on uskaltanut päästää tunnustelevia aistinsiimoja arjen kerrostuman läpi. Välähdyksiä henkilöhahmoista, tilanteista, dialogista, nimistä... Pian, pian pääsen syventymään niiden pariin.

Illat ovat kuluneet lukiessa steampunk-novelleja, editoiden tekstejä ja kirjoittaen uutta. (Eli oikeastaan ei mitään uutta sillä saralla.) Sain kuitenkin valmiiksi kannen Höyryä ja helvetinkoneita -antologiaan. Tältä se nyt näyttää!

Steampunk! --Höyryä ja helvetinkoneita (Osuuskumma 2013)

Iltatöiden lomassa olen nauttinut dokumentteja, joista erityisen mielenkiintoinen on Sanojen planeetta, joka tulee ainakin toista kertaa Yleltä. Stephen Fry on lempijuontajiani, hauska, älykäs ja silti nöyrä.

***

Mifongin perintö on luettu Anna minun lukea enemmän -blogissa. Eläköön, esikoiseni!