Näytetään tekstit, joissa on tunniste kirjasto. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kirjasto. Näytä kaikki tekstit

21.11.2022

Loppuvuoden esiintymiset

Kun on julkaissut kolme kirjaa vuoden sisään, voi ehkä odottaakin pääsevänsä juoksemaan kirjamessuista ja -tapahtumista toiseen: näin on minun laitani tänä syksynä! Vampyyrikirja Kenties tapan sinut vielä, novellikokoelma Akanvirta ja säeromaani Kerberos ovat kiinnostaneet väkeä ympäri Suomen. Se on mahtavaa! Takana on jo Turun ja Helsingin kirjamessut sekä viime viikonlopun Kirjakantti Kuopiossa.

Vaan eipä siinä kaikki!




Seuraavat esiintymiset:


Jyväskylän kirjamessut 26.- 27.11.2022

Sunnuntaina 27.11.

  • klo 14.00, Kirjaharju: oppilaiden haastattelussa yhdessä Reetta Vuokko-Syrjäsen ja Nadja Sokuran kanssa 

  • klo 15.00, Silta: Kun ympäristö odottaa. Keskustelemme Sokuran ja Vuokko-Syrjäsen kanssa erilaisista odotuksista, joita niin kirja kuin kirjailija voivat kohdata. 

  • Signeeraus: Osuuskumman osastolla B-362 noin klo 16 eli viimeisen esiintymisen jälkeen.


Martinlaakson kirjasto, Vantaa 1.12.2022 klo 18.00

  • Nuortenkirjallisuuden moniottelija J. S. Meresmaa on haastateltavana kirjastossa 1.12. kello 18.00-19.30. Haastattelussa Meresmaa kertoo muun muassa säeromaanitrilogian päättävästä Kerberoksesta (Myllylahti Oy, 2022) sekä nuorten vampyyrifantasiasarjan aloittavasta kirjastaan Kenties tapan sinut vielä (Karisto, 2022). J. S. Meresmaan laaja tuotanto ulottuu aina nuorille suunnatuista säeromaaneista lasten tietokirjoihin ja eeppiseen fantasiaan. Meresmaan tuotannon elämänmakuiset hahmot ovat valloittaneet lukijoita ja saaneet kiitosta ympäri internetin. Meresmaan säeromaanitrilogia Dodo, Khimaira ja Kerberos käsittelevät ystävyyttä ja rakkautta modernilla otteella, mytologisia elementteja unohtamatta. Kenties tapan sinut vielä -teos tuo uutta verta vampyyriteosten kaanoniin.

Tampereen kirjafestarit 3.-4.12.2022

Lauantaina 3.12.

  • klo 14.30, Aulaklubi: Kenties tapan sinut vielä, haastattelu
  • klo 17.00, Sorsapuistosali: Akanvirta, haastattelu

Sunnuntaina 4.12.

  • klo 13.00, Aulaklubi: Spekulatiivinen fiktio -- NYT! Spekulatiivisen fiktion asiantuntijat keskustelevat spefin nykytilanteesta niin Suomessa, kansainvälisesti, kuin omassakin tuotannossaan. Tule kuulemaan mitkä tuulet puhaltavat juuri nyt ja mihin kannattaa tutustua! Keskustelemassa kirjailijat Saara Henriksson, Emmi Itäranta, J.S.Meresmaa ja M.G. Soikkeli.
  • klo 14.00, Sopraano: Katsaus pirkanmaalaiseen kirjallisuuteen. Pirkkalaiskirjailijoiden jäsenet lukevat uutuusteoksiaan. Esiintymässä Ilona Tomi, Annika Eronen, J.S. Meresmaa, Tuija Välipakka sekä Maria Mustrannan ja Laura Mannisen tuoreista romaaneista syntynyt esitys, jossa tekstikatkelmat yhdistyvät Tommi Takkusen akustiseen kitarasäestykseen.


Tulkaa rohkeasti jutulle, on ihana tavata lukijoita ja kirjanystäviä! 

18.12.2018

Pieni fiktionkirjoittajan joulukalenteri, luukku 18

Alkusanat:

Tämän joulukalenterin saa ottaa juuri niin kevyesti tai vakavissaan kuin tahtoo. Tehtäviä ja harjoituksia sopii vapaasti soveltaa ja hyödyntää niin inspiraationa, haasteena kuin lämmittelyharjoituksena. Niiden pohjalta voi kehittää tarinan tai maustaa sillä jotakin toista. Tai vaikka kokeilla editointivaiheessa: tyyli on vapaa!

Harjoitukset ovat oman kirjoittamisen ohessa itse keksimiäni ja painottuvat vahvasti spefistisiin lähtökohtiin, olenhan fantasiakirjailija. Koostan kalenterin tehtävät lopuksi vielä yhdeksi kokonaisuudeksi, josta ne on helppo myöhemmin poimia omaan käyttöön.


***

Luukku 18.

Vaihda maisemaa

Takkuaako alkuun pääseminen? Puuduttaako istua samassa paikassa? Kaipaavatko aistisi jotain virikettä?

Vaihda maisemaa!

Kirjoittamiselle voi tehdä ihmeitä jo pienikin muutos totuttuun rutiiniin. Onneksi on, mistä valita:

- monissa kirjastoissa on hiljaisia tiloja, jotka on tarkoitettu työskentelyyn (kaikkiin ei edes tarvita varausta)
- kahviloista löytyy ainakin yllättäviä virikkeitä ja monille puheensorina toimii miellyttävänä äänimaisemana
- sovi kaverin kanssa kirjoittajatreffit hänen luokseen
- lähde junamatkalle, "kahville Ouluun", ja kirjoita koko junamatka
- ota kirjoitusloma, jossa menet muutamaksi päiväksi Jonnekin Toisaalle

Ja ellei etenkään näin joulun alla moiset rahaa ja aikaa vaativat irtiotot onnistu, kotonaankin voi tehdä paljon: siirry hetkeksi sohvalle, nojatuoliin, lattialle, kyhää luovuusnurkkaus kuin turvalliseksi pesäksi, kirjoita seisten keittiötason ääressä tai hakeudu sellaisen ikkunan äärelle, jossa et yleensä ole. Joskus jopa pelkkä pöydän toiselle puolelle siirtyminen on auttanut minua eteenpäin.

9.2.2014

Vanhan kirjan talvi 2014

Osallistuin eilen ja perjantaina jyväskyläläiseen Vanhan kirjan talvi -tapahtumaan ensimmäistä kertaa elämässäni. Olin paikalla sekä Osuuskumman edustajana myyntipöydässä että kirjailijana ohjelmassa. Viikonloppu oli hauska ja täynnä yllätyksiä!

Kangaskassi. (c) J.S. Meresmaa

Tapahtumasta jäi todella positiivinen jälkimaku. Järjestelyt oli hoidettu hienosti ja kaikki rullasi tehokkaasti. Olympialaisista huolimatta väkeä oli paikalla tarpeeksi tunnelman luomiseksi. Ihmiset alkoivat herkästi jutulle ja olivat kiinnostuneita, vaikka valitettavan moni vanhemman polven ihminen kavahtaa kuullessaan sanat "fantasia" tai "scifi". Vaikuttaa siltä, että lukumaku on niitä mukavuusalueita, joista ei hevillä lähdetä laajentamaan kokemusta tai avartamaan ymmärrystä. Ihmisellä on kaipuu turvaan: iloisten yllätystenkin pitäisi tulla ilman riskin vaaraa.

Rohkeutta ja uskallusta kehiin!

Tapahtumajärjestäjien pöydällä oli tulppaaneita ja
vanhoja kortteja. (c) J.S. Meresmaa

Perjantaina hyppäsin kylmiltään raapaleohjelmaan paikkaamaan sairaustapausta. Esiintyminen sujui kuitenkin omalla painollaan Magdalena Hain kanssa, vaikka omien raapaleideni määrä jää vaivaiseen kahteen. (Löytyvät muuten täältä blogistani, Hammas ja Ääni.) Illalla ennen yöpymispaikkaan tallustamista piipahdin Vakiopaineessa kuuntelemassa runoilijoita. Vaikutuin erityisesti Suvi Vallista, jonka esikoisteos Ohijuoksija minulla onkin jo hyllyssä. Häneltä on tulossa tänä keväänä uusi teos, Elämä:kertoja.

Kirjailijatalo. Wivi Lönnin suunnittelema.
Wivi! <3 (c) J.S. Meresmaa

Yöpaikkanani toimi Kirjailijatalo. Olin saada kakkahalvauksen, kun aulassa selvisi, kenen suunnittelema talo on. Monet Tampereen kauneimmista taloista ovat Wivi Lönnin käsialaa, joten oli hieno yhteensattuma törmätä Lönniin Jyväskylässä. (Osuuskumman tulevassa Ruumiittomat-antologiassa on novellini Kielolinna, jonka syntyyn Lönnillä oli suurehko merkitys.)

Lauantaina ohjelma jatkui kirjastolla. Kahden kirjailijan yhteishaastattelu oli mielestäni erittäin toimiva konsepti: pääsimme peilaamaan teoksiamme Magdalena Hain kanssa ja luotaamaan hieman syvemmältä fantasian ja tieteisfantasian maailmoja. Keskustelimme muun muassa kirjasarjojemme synnystä, kustannusmaailman suhtautumisesta sarjojen kirjoittamiseen, kirjailijan nettipresenssistä, ihmissusista ja mifongeista, erilaisuudesta ja vähemmistöistä fantasiassa. Pääsimme myös avaamaan kirjojemme kansien taustoja. Tunti meni kuin siivillä!

Saisiko olla kummallista kirjallisuutta? (c) J.S. Meresmaa

Kirjailijalle ovat aina huippuja hetket, kun lukijat tulevat juttusille ja pyytävät signeerauksia. Ne kerta kaikkiaan ovat makoisa kirsikka kirjoituskakun päällä, joten kiitos teille, jotka olitte ja tulitte. Osuuskumma herätti kiinnostusta ja steampunkia myytiin tasaisesti. Illan viimeiseen paneeliinkin riitti kiinnostuneita kuulijoita: Saara Henriksson johti keskustelua, ja Irma Hirsjärvi, Magdalena Hai ja minä jaoimme ajatuksiamme. Käsittelimme vaihtoehtohistorian lajityyppiä, 1800-lukua, taustatutkimusta, steampunkin fantastisia elementtejä, historiallisten naisten tekemiä todellisia tempauksia ja tervaa -- nyt ainakin.

Vanhoja aarteita myyntipöydällä. (c) J.S. Meresmaa

Suuri kiitos tapahtuman järjestäneille tahoille, paikalla käyneille ja kuuntelemaan tulleille! Näillä kokemuksilla voi sanoa, että Jyväskylä on aika metka paikka. (Ja Mariassa saa maistuvaa pitsaa isolla ämmällä!)

14.8.2013

Lukupiirivierailu ja intoilua

Tänään minä ja Markus Harju olimme Pasilan kirjastossa lukupiirin vieraina keskustelemassa Steampunk! - Koneita ja korsetteja -antologiasta. Yllätysvieraaksi saimme mukaan Samuli Antilan, joka illan aikana paljasti kirjoittaneensa steampunk-novellin tietämättä kirjoittaneensa steampunkia, mistä syystä Kosmoskynässä ilmestynyt novelli ei koskaan päätynyt edes tarjolle Koneita ja korsetteja-antologiaan. (Suomen tieteis- ja fantasiakirjoittajien julkaiseman Kosmoskynä-lehden steampunk-numeroa suosittelen lämpimästi höyryilystä kiinnostuneille. Muutenkin spefistä ja kirjoittamisesta innostuneelle lehti tarjoaa kosolti lukemisen arvoista asiaa.)

Lukupiiri-ilta oli melkoista luksusta kirjoittajalle ja novellien toimittajalle: teokseen tutustunut ja keskustelemaan innostunut joukko lukijoita tuo monia uusia näkökulmia ja pohdiskelun aiheita. Lisäksi ajoitus oli mitä mainioin, sillä eihän siihen ole enää kuin kaksi kuukautta, kun pitelemme käsissämme Höyryä ja helvetinkoneita -antologiaa! Teki oikein hyvää katsahtaa tässä vaiheessa siihen, mitä oikeastaan on tullut tehtyä.

Kiitos, Pasilan kirjasto ja Matti J.; Henna, Olavi, Mima, Kaisa ja Merjat!

P.S. Junat ovat muuten aika maagisia kirjoittajan työtä ajatellen: vajaan kahden tunnin edestakaisen matkan aikana sain kirjoitettua ensi vuonna julkaisuun (toivottavasti) tulevaa novellia kolmen liuskan verran. Ei ole ensimmäinen kerta, kun novellini kirjoittaminen alkaa tai etenee junan huminassa.

22.10.2012

Vielä lainauskorvauksista ulkomaille

Kuun alkupuolella kirjoittelin lainauskorvauksista ja niiden ympärillä vellovasta keskustelusta mustavalkoisine sävyineen. Etenkin korvaukset ulkomaalaisille kirjailijoille herättivät keskustelua, mutta kun yritin löytää vastauksia pelkällä tiedonhaulla, se osoittautui mahdottomaksi. Lopulta otin yhteyttä Sanastoon ja kysyin. Sain perusteellisen vastauksen heti seuraavana arkipäivänä ja tiedon, että lainauskorvausten tilityskäytännöistä ETA -alueiden kirjailijoille on tulossa selvennystä Sanaston omille sivuille. Siellä myös kerrotaan, jos lainauskorvauksia aletaan maksaa ulkomaille.

Koska blogissani on ollut keskustelua aiheesta, haluan selventää muutamia asioita myös täällä.

1) Suomessa kirjailija ei voi lain mukaan kieltää teoksensa ostamista kirjaston valikoimiin ja siten sen lainaamista. Tämä on syy, miksi lainauskorvausta maksetaan.

2) Tähän mennessä yksikään ETA-alueen kirjailija ei ole saanut lainauskorvausta Suomesta. Periaatteessa mitään estettä ei ole esimerkiksi sille, että tanskalainen kirjailija ilmoittautuisi Sanaston lainauskorvausjärjestelmään, mutta toistaiseksi näin ei ole tapahtunut. Korvaukset eivät tule yhdellekään kirjailijalle niin kuin Manulle illallinen. Niitä on haettava.

3) Lainauskorvausten maksaminen eri maiden kesken on monimutkainen asia, sillä kaikilla mailla on käytössä erilaiset kirjastojärjestelmät. Joissakin maissa lainauskorvausta saa myös kustantaja, joissain kirjasto itsessään on maksullinen. Lisäksi on melko selvää, että toiset maat joutuisivat tilittämään korvauksia enemmän kuin niitä saisivat. Siksi ulkomaille suuntautuviin korvauskäytäntöihin on lähdetty varovaisesti myös muissa maissa.